Tekninen lautakunta 14.6.2023

Käsittelyssä oli korkeimman hovioikeuden päätös sulkea Henttaa-Suurpellossa sijaitseva Maakirjantie autoliikenteeltä. Itse olen ollut useimpien asukkaiden puolella sen pitämiseksi auki sujuvan liikenteen helpottamiseksi. Tulossa oleva uusi asemakaava tulee sen tekemään.

Vaikka korkeimman hovioikeuden päätöstä tien välittömästä sulkemisesta ei voi kiistää, tein lisäyksen pöytäkirjaan, joka ei saanut tarpeeksi kannatusta. Se kuului näin:

Voit katsoa äänestyksen tuloksen täältä

kohta Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä

Valtuusto 12.6.2023

Tein tähän valtuuston kokoukseen kulttuuria koskevan valtuustoaloitteen, johon sain idean toiminnastani Suomen suurimman tanssiseuran Cometsin tapahtumavaliokunnassa. Espooseenkin täytyy saada kesäkautta varten kunnollinen ulkolava tanssia varten!

Aloite kuuluu näin:
Me valtuutetut ehdotamme, että Espoossakin pääsee
harrastamaan tanssia kesälattioilla. Haluamme, että Espoon kaupunki selvittää mahdollisuudet
toteuttaa sopiville, hyvien julkisten liikenneyhteyksien päässä oleville
paikoille puisia, mieluiten osittain katettuja tanssilattioita. Yhdestä, vähintään 100 m2 tanssilattiasta voi aloittaa kokeeksi. Suuresta kustannuksesta ei voi puhua.

Tekninen lautakunta 17.5.2023

Lautakunnassa keskusteltiin Tapiolan väliaikaisten siltojen

tilanteesta pitkään, ja luonnollisesti virkamiehet lupasivat tehdä kaikkensa
siltojen turvallisuuden takaamiseksi, silloin jos ja kun ne ovat käytössä.

Esitin aiheen yhteydessä, että kaikki liian
huonokuntokuntoiset sillat koko Espoossa tuotaisiin käsittelyyn. Näin luvattiin
tehdä, vaikka tätä ei kirjattu pöytäkirjaan.

Tekninen lautakunta 23.11.2022

Oli ilo kuulla, että katujen kunnossapidon määärärahalisäysaloitteemme (Palomäki+Pentikäinen, ks. alempana) on johtanut 1,5 miljoonan lisämäärärahaan käytettäväksi vuonna 2023. Kaupunkitekniikan keskus on siis paremmin varautunut mahdolliseen lumikaaokseen, kun lisää henkilökuntaa voidaan palkata ja saada enemmän kalustoa käytttöön.

Valtuusto 21.11.2022

Espoon kulttuurikeskuksen teatterin hankesuunnitelma oli valtuustossa päätettävänä.
Tein kohtaan seuraavan toivomuksen: Uuden teatteritalon rakennuksen vetovoimaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, muotokieltä ja materiaaleja hyväksikäyttäen.

Valtuusto 12.9.2022

Teimme Mia Noreksen (kok.) kanssa seuraavan valtuustotoivomuksen, joka pyrkii edistämään sähkönsäästöä:

Valtuusto toivoo, että talousarviovalmistelussa pyritään mahdollistamaan energiatehokkuustoimien kiihdyttämiseen tähtäävät investoinnit, kuten nykyistä nopeammat led-valohankinnat, energian säästämiseksi ja kokonaistaloudellisen hyödyn aikaansaamiseksi.

Tekninen lautakunta 27.4.2022

Lautakunta kokousti 5,5 tuntia, ja pitkien keskustelujen jälkeenäänestyksissä kaatuivat Nuottarannan padel-kentät ja Mäkkylänmetsän pyörätie. - Nuottarannan padel-kentät olisivat tuoneet lisää autoliikennettä kapealle tielle kun pelaajia tulee ja menee neljällä kentällä. Koska pysäköintipaikkoja ei juuri ole, menisivät asukkaille ja Ville Pentryn asiakkaille tarkoitetut paikatkin. Bussipysäkki on kaukana, joten harva kulkisi bussilla pelaamaan. Isot laatikkomaiset kentät pilaisivat myös Rantaraitin maisemaa. - Mäkkylänmetsän pyörätietä ei asukkaat vaikuttaneet kaipaavan vaan halusivat pitää metsikön neljän päiväkodin retkikohteena, ja pieniä lapsia paikalla näkyikin runsaasti.

Määräraha-aloite katujen kunnossapidon parantamiseksi 24.3.2022

Teimme valtuutettu Aulikki Pentikäisen (sd.) kanssa seuraavan aloitteen:

1. Kahden miljoonan euron lisäys investointimäärärahaan talousarvioon kohtaan (951 Koneet ja kalusto, KOHA-HAKE-LOG)

2. Kolmen miljoonan euron lisäys käyttötalouteen (41 TELA
– 413 IPA- Katukunnossapito)

Perustelut:
Kahden miljoonan euron vuosittainen lisäys
investointimäärärahaan talousarvioon kohtaan (951 Koneet ja kalusto,
KOHA-HAKE-LOG)
Kaluston ikä: Liki puolet lumenauraukseen
ja katujen hoitoon tarkoitetusta kalustosta vaatii nopeaa uusimista. Talven

2021-22 katukunnossapidon heikko taso johtui osaltaan vanhasta tai
rikkoutuneesta kalustosta. Pysyvä määrärahan nosto on tarpeen, sillä uusimista
riittää vuosiksi eteenpäin ja määrärahan nosto on siten tarpeen, vaikka
lumimäärä tulevina talvina olisi normaali. Ilmastonmuutos voi sekä vähentää
että lisätä lumimääriä tavallisuudesta poikkeavaksi. Jos lumia ei voida aurata
nopeasti, tapahtuu esim. teiden jäätymistä vaarallisiksi polanteiksi ja
kevyenliikenteen väylien käyttökelvottomuutta.

Kolmen miljoonan euron vuosittainen lisäys

käyttötalouteen (41 TELA – 413 IPA- Katukunnossapito)

Palvelujen ostot ja työnjohtoresurssit vaativat lisärahoitusta. Työnjohtoresurssit ovat vähentyneet viimeisten vuosien kuluessa ja varallaolohenkilöstöä on liian vähän. Edellä
mainittu näkyy katujen kunnossapidon tasossa. Käyttötaloudessa mahdollisesti
käyttämättömät eurot voidaan suunnata muuhun kunnossapitoon. Lisäksi on
huomattava, että Espoon tiestön pinta-ala on kasvanut ja kasvaa koko ajan
rakentamisen myö

Valtuusto 28.2.2022

Teimme Kerttu-Liisa Kilpijoen (kok.) kanssa seuraavan valtuustoaloitteen yksityisen rahoituksen lisäämisestä investoinneissa Espoossa:

Me valtuutetut esitämme, että Espoo etsii kohteen, jossa voidaan tehdä Tampereen Viiden tähden keskustan kaltainen hanke, joka säästää veronmaksajien rahaa ja voi jopa tuoda tuloja.

Espoo on kasvava kaupunki ja investoinnit mm. kouluihin ja liikennehankkeisiin ovat välttämättömiä. Kaupungin talous on huonolla tolalla ja säästöjä yritetään tehdä kautta linjan. Uudentyyppisellä kehittäjien käsiin annettavalla hankkeella Espoon investoinneista voisi löytyä avain taloudellisiin säästöihin tai jopa tuloihin.

Tampereella on lähdetty rohkeasti tuulettamaan hallinnollisia rakenteita, erityisesti kaupungin keskustaan sijoittuvan Viiden tähden keskusta -ohjelmassa, johon liittyy myös Kansi ja Areena -hanke. Käytännössä tietty alue on annettu yksityiselle taholle kehitettäväksi ja rakennettavaksi tietyin reunaehdoin, joissa kaupunki määrittelee, mitä ja millaista rakennuskantaa alueelle halutaan. Halukkaat tahot on kilpailutettu ja
kaupunki on valinnut parhaan vaihtoehdon. Rakennuttaja etsii sijoittajat ja
kaupunki jää mukaan pienosakkaaksi. Rakennuttaja vastaa myös esim.
toimistotilojen vuokralaisten hankinnasta.

Esimerkkihankkeessa Tampereella kaupungin osuus sijoituksesta on ollut 10% eli 60 miljoonan euron sijoituksella on saatu toteutettua 600 miljoonan euron arvoinen hanke ja vielä ennätysajassa. Kun hanke on yksityisen kehittäjäryhmän vetämä, kaupungin riski pienenee ja kehittäjällä on motiivi saada hanke valmiiksi mahdollisimman nopeasti. Lisäksi kaupungilla on osaomistajana mahdollisuus luoda itselleen jatkuva tulovirta.

”Tampereen malli” on kestävä vaihtoehto sille, että kaupunki maksaa valtaosan

investoinneista tai pelkästään myy tai vuokraa tontin toimijoille.

Tähän tarkoitukseen sopivan alueen pitää olla vetovoimainen houkutellakseen investoijia. Esimerkkinä kaavoituksen suhteen haasteellinen Leppävaara voisi olla keskeisenä sijaintipaikkana ihanteellinen.

Tekninen lautakunta 26.1.2022

Käsittelyssä oli kaksi padel-kenttien rakentamissuunnitelmaa puistoihin.

Ensimmäinen oli Martinniityn puistosuunnitelma, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Paikka oli sopiva eikä suunnitelmalle ollut vastustusta.

Toinen oli Toppelundin puistoon suunniteltu paikka padel-kentille. Olin tehnyt jo etukäteen oman hylkäysesitykseni kokousjärjestelmään. Virkistykselle tärkeä paikka ei sovellu tällaiseen toimintaan ja asukkaat olivatkin ilmaisseet vastustuksensa voimakkaasti hanketta kohtaan. Kävin asukkaan kanssa katsomassa tarkemmin myös mahdollista vaihtoehtoista paikkaa Haukilahdessa. Hylkäysesitys hyväksyttiin yksimielisesti lautakunnassa.

Valtuusto 24.1.2022

Valtuustossa puhuttiin muun muassa nuorista ja KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteiden raportoinnista. Käytin puheenvuoron ja otin esiin mahdollisuuden, että Träskändan kartanon ja Karhusaaren käytön voisi yhdistää ja luoda niihin myös toimintaa nuorille, joka saa heidät pois kotinurkistaan ja lisää heidän yhteisöllisyyttään. It-kerhot olisivat yksi mahdollisuus.

Valtuustossa oli myös käsittelyssä valtuustokysymys mailapelihallien tilanteesta Tapiolassa. Aihe muistutti edellisen valtuustokauden aikana tekemääni valtuustokysymystä Tapiolan Tennispuiston säilymisestä. Totta kai otin puheenvuoron myös ja toin esiin taas sen, että Tapiolassa voi olla muutakin kuin tiivistä asuinrakentamista. Tapiolan Tennispuisto tarvitsee varmaa jatkoaikaa ainakin pari vuotta, jotta sen kannttaa tehdä kalliita investointeja. Lupasin samassa yhteydessä tehdä hylkäysesityksen Toppelundinpuistoon kaavailluista padel-kentistä.

Valtuusto 17.5.2021

Teimme Liisa Kivekkään kanssa valtuustokysymyksen rakentamisesta.

Valtuustokysymys: Espoossa asukasmäärän lisääntyminen on ollut vauhdikasta jo pitkään. Kun väkimäärä kasvaa, on asuntoja ja julkisia rakennuksia, kuten kouluja ja liikuntatiloja rakennettava lisää.Pientalojen lisäksi, Espoon kaupunkikeskustoihin rakennetaan lisää kerrostaloja ja kaupunkipientaloja. Hyvin tiivistä, tornimaista rakentamista on tulossa paljon, mutta toivottavasti ei kaikkialle.Espoossa on viime vuosikymmeninä rakennettu jonkin verran ei niin silmiä hivelevää tai miellyttävää keskustaympäristöä. Laatikkomaista rakennuskantaa on liikaa. Onneksi kaupunkiviihtyvyyteen aletaan kiinnittämään enemmän huomiota.Me valtuutetut kysymme, onko mahdollista kehittää kaupunkiviihtyvyyttä pidemmälle, esimerkiksi panostamalla rakennusten pintoihin ja kattorakenteisiin yhtenäisesti niin, että luodaan lisää idyllistä kaupunkikeskustaympäristöä, johon voisi ottaa esimerkkejä vaikka Kartanonkoskesta Vantaalta tai Kauklahdesta. Voisiko harjakattorakentamista, sisältäen mahdollisesti uusvanhaa rakennustyyliä, soveltaa yhtenäisesti esimerkiksi Kalajärven ja Viiskorven keskusta-alueille? Entä voisiko Keran alueesta tehdä pääosin harjakattorakentamisen kohteen?

Valtuusto 22.3.2021

Kannatin Teemu Lahtisen aloitetta Nihtisillan vastaanottoyksikön muuttamisesta asunnottomien käyttöön. Vaikka yksikkö on suuri, eikä siten vastaa pyrkimyksiä pienentää asunnottomien yksiköiden kokoja, voi se palvella jonkinlaisesti asunnottomia, joita on korona-aikaan tullut enemmän myös Espoossa.

Tekninen lautakunta 17.3.2021

Henttaan tieongelmat olivat jälleen agendalla, sillä Maakirjantien uudelleen avaamista yksisuuntaisena (kuten se ainakin tällä hetkellä vielä on ratkaistu) vastustettiin ja siitä tehtiin valitus.

Tein aluksi palautusesityksen niin, että lautakunta puoltaa valituksen hylkäämistä.
Myöhemmän keskustelun perusteella muokkasimme välittömän vastineen (lopullinen versio Heikki Seppä), jonka mukaan tekninen lautakunta viittaa valituksenalaisen päätöksen lähtökohtiin ja perusteluihin ja toteaa, että peruste päätöksen välittömään
täytäntöönpanoon oli parantaa alueen huonoa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Tämän vuoksi teknisen lautakunnan mielestä täytäntöönpanoa ei tule keskeyttää. Ajoyhteys on avattu 2.2.2021.

Kokouksessa puhuttiin myös mm. koirametsäaloitteesta. Sopivia paikkoja tähän voisi löytyä pohjoisemmasta Espoosta. Koirametsän rajaamattomuus eri koirien yhteensopivuus voi tuottaa ongelmia. Ehdotin, jos koirametsää voisi varata esim. pienille tai isoille koirille erikseen. Aihe ei ole lähiaikoina ajankohtainen.

Valtuusto 25.1.2021

Valtuustossa oli hyväksyttävänä Kalajärven koulun kaava. Aiheesta syntyi paljon keskustelua, ja palautusehdotus. Koulun liikuntasalin kokoa oli karsittu budjettineuvotteluissa, mutta se on silti Espoon toiseksi suurin koulun liikuntatila. Tärkeää on saada koulun rakentaminen liikkeelle. Kannatin omalta osaltani Liisa Kivekkään toivomusta, jonka mukaan kaikki pitäisi tehdä, jotta ulos saadaan liikuntakenttä, tekojää ja huoltorakennus.

Kaitaan metrokeskuksen kaavan kohdalla kannatin pohjaa, vaikka taas tätäkin kaavaa pyrittiin palauttamaan valmisteluun. Nyt on kuitenkin niin, että metro on kohta kokonaan valmis ja metrokeskusten täytyy olla myös. Tein toivomuksen: Valtuusto toivoo, että 12- kerroksisesta tornista tehdään julkisivultaan ja kattorakenteeltaan mahdollisimman edustava ja omaleimainen, alueen tyyliin sopiva. Torni näkyy kauas, joten siksi tämä on tärkeää.

Tekninen lautakunta 20.1.2021

Teknisessä lautakunnassa käsiteltiin jälleen Henttaa-Suurpellon liikenneongelmia. Aiheeseen liittyviä oikaisuvaatimuksia oli paljon. Asukkaat olivat olleet yhteyksissä meihin lautakunnan jäseniin lukuisin viestin ennen kokousta. Päähuoli on ollut liikenteen sujuminen ja Maakirjantien avaaminen, jota on vaadittu.

Tein kokouksessa muutosesityksen, jossa kannatin oikaisuvaatimus 1:n hyväksymistä. Siinä toivottiin Maakirjantien avaamista kaksisuuntaisena. Muutosesitykseni ei saanut kannatusta. Sen jälkeen päätösesitykseen ehdotettiin muutosta niin, että Maakirjantien avaaminen yksisuuntaisena toteutettaisiin välittömästi. Tätä kannatin myös ja se hyväksyttiin yksimielisesti.

Olen aina kannattanut sujuvaa liikennettä kunnallispoliitikkona, joten tässäkin asiassa pyrin toimimaan periaatteideni mukaisesti. Seuraan asiaa jatkossa.

Valtuusto 7.12.2020

Valtuuston kokouksessa näkyi runsaasti vihreiden populismia. Muun muassa Tiina Elo ehdotti keskuspuiston laajentamista. Onneksi tähän tuli stoppi kaupunginhallituksen puheenjohtajalta Markku Markkulalta, sillä esitetyt suunnitelmat uhkasivat jo häiritä pitkään veivatun Pohjois-Espoon yleiskaavan toteuttamista. Ja kun Espoota muutenkin moititaan kaavoituksen hitaudesta.

Omassa puheenvuorossani toin esiin sen, että on hyvä, että keskuspuistoa vaalitaan sinänsä vihreänä keitaana, mutta sen laajentaminen kasvavassa kaupungissa vaikuttaa oudolta. Meillähän on muitakin vihreitä keitaita, joita on hyvä vaalia, ja sen lisäksi vihreä ja viihtyisä rantaraitti.

Vihreiden populismi jatkui valtuustoaloitteella niittylajien elinympäristön lisäämiseksi. He halusivat kerätä helppoja sympatiapisteitä tilanteessa, jossa kaupungin pitäisi keskittyä johonkin aivan muuhun vähillä resursseilla ja vakavassa talous- ja työllisyystilanteessa. Omassa puheessani ehdotin myös, että jokainen voi myös vaalia pörriäisten elinympäristöjä lähellään.

Tekninen lautakunta 11.11.2020

Kokouksessa olivat mukana teknisen toimen johtaja Olli Isotalo ja kaupunginhallituksen pj. Markku Markkula, lähinnä Henttaan ja Suurpellon tieasioiden takia. Henttaan tieongelmat ovat todellisia.

Suurpellon ja Henttaan kohdalla päätimme kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaan, melkein parin tunnin keskustelun (oma osuuteni kaiketi suuri) jälkeen:

Lautakunta:
- Kehottaa kaupunkitekniikan johtajaa laatimaan Opinmäen koulun ympäristön liikenneturvallisuutta parantavista toimenpiteistä suunnitelman ja toimeenpanemaan suunnitelman sen hyväksymisen jälkeen mahdollisimman nopeasti. Tilannekatsaus toimenpiteiden etenemisestä tuodaan joulukuun 2020 lautakuntaan.
- Kehottaa infrapalvelupäällikköä arvioimaan kaupunginhallituksen 26.10.2020 § 347 käsittelyn yhteydessä antaman valmistelukehotuksen mukaisten tavoitteiden toteuttamisen mahdollisuuksia ja laatimaan niitä toteuttavan suunnitelman. Kaupunginhallituksen kehotuksen tavoitteena on henkilöautoliikenteen tilapäinen palauttaminen puistossa kulkevalle Vanhalle Lillhemtintielle.
- Keskeyttää teknisen lautakunnan 11.12.2019 § 130 hyväksymän kunnallistekniikan toimintasuunnitelman mukaisen Lillhemtinpuiston, Vähäniityn, Vanhan Lillhemtintien ja Maakirjantien länsipään toteuttamisen ja kehottaa kaupunkitekniikan johtajan keskeyttämään niiden rakentamisurakan hankinnan.

Yritin vielä tehdä lisäysesityksen tähän: 'Tekninen lautakunta kehottaa tarkastelemaan kaksisuuntaisen liikenteen palauttamista. Raskaan liikenteen voisi kieltää avaamiseen tarkoitetulla tiealueella.' Lisäystä ei kannatettu.

Kalajärven tiekaavat olivat toisena tärkeänä aiheena. Kalajärven puistotien rakentamista perusteltiin mm. sillä, että olisi parempi rakentaa kunnon tie paikkaan, johon tulee koulu monipuolisine toimintoineen. Ja että olisi parempi rakentaa tie ennen koulun rakentamista, eikä päinvastoin. Tien rakentamista perusteltiin myös Kalajärven rakentumisella yleensä ja turvallisuudella siten, ettei tarvitse kulkea Vihdintien kautta alueella.

Puhuin useaan otteeseen Kalajärventien ja Vihdintien risteyksen vaarallisuudesta. Ehdotin jonotuskaistaa, jos siitä voisi neuvotella ely-keskuksen kanssa.
Kalajärvenkallio on pian lähdössä toteutukseen. Isotalo selvitti vakuuttavasti alueen hulevesiasioiden olevan kunnossa, ja systeemin pitäisi toimia vielä paremmin kuin nykyisellä asutuksella.

Muistaakseni se oli Aulikki Pentikäinen, joka ehdotti puistotien rakentamisen laittamista pöydälle seuraavaan kokoukseen. Kannatin tätä. Muita muutosehdotuksia ei näissä kaava-asioissa tullut, vaikka asioista puhuttiin pitkään.
Puhuin koulun liikuntatiloista. Markku Markkula näytti ottavan todesta.

Ympäristölautakunta 22.10.2020

Lautakunnassa käsiteltiin mm. Henttaalla olevan puiston läpi kulkevan metsäpolun rakentamista noin 3 metriä leveäksi, parempikulkuiseksi. Asiaan liittyy valitus puiston reuna-alueen taloyhtiöltä, joka on levittänyt parkkipaikkaansa Espoon kaupungin tontille ja sitten tulevan kävelyreitin suuaukon reunamille. Puolsin asian lykkäämistä, sen verran siinä oli kiistanalaisuutta.

Espoon pääpyöräilyreittien kehittäminen oli myös aiheena. Vihreiltä tuli ehdotus rahoituksen tuplaamisesta, joka onneksi meni nurin. Näin korona-aikana ei kannata lisätä rahoitusta tällaisiin hankkeisiin. Tärkeintä on kehittää kevyen liikenteen reittejä turvallisuuden kannalta.

Valtuusto 18.5.2020

Oma valtuustokysymykseni Tapiolan Tennispuiston kohtalosta oli listalla, mutta valtuustokysymyksiä ei käsitellä nyt korona-aikana. Olen joka tapauksessa ollut halukas puolustamaan Tapiolan Tennispuiston säilymistä Tapiolassa, johon se sopii ja jossa se tuo lisäkapasiteettia tennisharrastukseen. Palaan tähän asiaan myöhemmin.

Vaalit on käyty huhtikuussa 2017 ja uudet luottamustehtävät ovat alkaneet. Teknisen lautakunnan jäsenenä pääsin heti päättämään seuraavaa:

Espoo uudistaa vaiheittain nykyisiä aluepysäköintikieltoalueitaan.

Liian suurina pidettyjä alueita pienennetään asukasystävällisiksi; ensimmäisenä on vuorossa Matinkylän alue.

Espoon valtuusto kehotti jo vuonna 2015 kaupunkia laatimaan suunnitelma aluepysäköintikiellon korvaamiseksi. Asiaa selvitettäessä todettiin, ettei aluepysäköintikiellon soveltamisesta ole tarkoituksenmukaista kokonaan luopua,
mutta alueita on mahdollista pienentää.

Teknisen lautakunnan linjauksen mukaan Espoon nykyiset pysäköintikieltoalueet uudistetaan ensin Matinkylän alueella ja toisessa vaiheessa Espoonlahdessa ja Olarissa. Kolmannessa vaiheessa ovat vuorossa Haukilahti, Westend ja Soukka. Muita alueita tarkastellaan myöhemmin.

Pysäköintikieltoalue on merkitty liikennemerkein alueelle johtavilla väylillä ja kieltoalueella voi pysäköidä vain, jos se on erikseen liikennemerkein sallittu. Espoossa käytössä olevia aluepysäköintikieltoalueita on arvosteltu liian laajoiksi ja autoilijoille
vaikeasti hahmotettaviksi. Toisaalta järjestelyä on pidetty kustannustehokkaana,
sillä se vähentää liikennemerkkien määrää ja siten niistä aiheutuvia kustannuksia.

Ensimmäisenä uudistettavalle Matinkylän alueelle asennetaan yli 200 uutta liikennemerkkiä. Uudistus ei vaikuta pysäköintipaikkojen määrään.

14.12. 2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta

- Finnoon keskuksen kohdalla vihreät ottivat esiin sen, että Finnoon imagon piti olla edelläkävijämäisen vihreä. Valitettavasti tämä vihreys monesti merkitsee vihreille liikkumisen ja varsinkin autoilun vaikeuttamista. Päätösklemmiin tuli "lautakunta korostaa etenkin alueen toimimista taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävän kehityksen sekä ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena..".
Evästin omalta osaltani asiaa niin, että Finnoosta tehtäisiin sähköautoilun edelläkävijäalue, näin sain vaikutettua siihen, että alueen liikkuminen ei perustu pelkkään yhteen metrolinjaan ja pyöräilyyn!

- Karakallio II. Tässä oltiin kuultu niin paljon asukkaiden kielteisiä kantoja muurimaisten Berttojen rakentamiseen Karakalliontien varteen, että sorvasin sisäiseen järjestelmään palautusesitystä, jota puheenjohtajakin oli ehdottamassa. Samalla Karakallion huollon tontin asema päätettiin muuttaa niin, että varikko on vähemmän keskeisellä paikalla, mutta asiointi Karakallion keskustassa.

- Onneksi yksi Tapiolan asemakaava nytkähti eteenpäin. Kyllä se metrokin on sieltä vielä tulossa, ja olisi hyvä, että sen asemien ympäristöt rakentuisivat mahdollisimman nopeasti - mutta laadukkaasti.

07.12. Valtuusto: vuoden 2017 talousarvio

Espoon valtuustossa talousarviosta:

- Kävin kehumassa aluepysäköintikiellon poistoa. Tämä on erinomainen uutinen espoolaisille, Espoossa asioiville ja työskenteville autoilijoille. Pysäköintiä kehitetään asiakasystävällisempään suuntaan. Muistutin jälleen Espoon kaupunkirakenteesta, jossa liikkuminen autolla on usein huomattavasti sujuvampaa julkiseen liikenteeseen verrattuna.

- Puhuin positiivisesti uusista rahoituskeinoista, joita on tarkoitus ottaa käyttöön päiväkotien ja koulujen korjauksissa ja rakentamisessa. Tervetuloa tyyppikoulut, jotka hilaavat hintaa alaspäin ja tekevät rakentamisesta varmempaa!

- Puhuin myös siitä, että miten hienoa on, että Träskändan kartanon saaminen kuntalaisten käyttöön on agendalla pöytäkirjamerkinnöissä. Ennen kuin kartano voidaan korjata, sen käyttötarkoituksen täytyy olla suurin piirtein selvillä.

- Mitä Espoon kaupunginteatteriin tulee, sen sijaintia kulttuurikeskuksen lähistöllä tulee harkita. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on puhuttu kulttuuriaukion kehittämisestä vetovoimaiseksi paikaksi. Teatterihankkeen laajuudessa on otettava huomioon kilpaileva Helsingin tarjonta.

16.11. Kaupunkisuunnittelulautakunta

- Keran osayleiskaava hyväksyttiin

Keran osayleiskaava, joka mahdollistaa 14 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan Keran alueelle, hyväksyttiin yksimielisesti. Tätä kaavaa oltiinkin jo ehditty vatvoa monta kertaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Myöhemmin asemakaavavaiheissa täytyy varmistaa, että Keralle tulee omanlaisensa ilme (esim. harjakattokeskusta) ja että sinne saadaan tiloja vaikkapa nuorten bänditoimintaan ja muitakin tiloja tilaa vieville harrastuksille. Nämä sijoittuisivat alueen reunamille, sillä keskustasta tehdään viihtyisä kivijalkakauppoineen ja kahviloineen.

Kerasta on tarkoitus tulla kaupunkiradan ja pikaratikan risteyskohta, joten jopa minäkin voin hyväksyä, että siellä toteutetaan hieman vähemmän autopaikkoja kuin muualla.

Aina pitää kuitenkin olla varauksia autopaikkojen myöhempää toteuttamista varten tarpeen mukaan. Tämä ideani otetaan mukaan koko Espoota kattavan uuden pysäköintistrategian valmisteluun kaupunkisuunnittelukeskuksessa yhdessä elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kanssa.

- Keilaniemi

Kokouksen yhdeksästä päätettävästä aiheesta yksi oli Keilaniemi. Tämänkertainen asemakaavan muutosehdotus koski tulevan pikaraitiotien päätepysäkkiä. Emme olleet vieläkään valmiita viemään sitä eteenpäin, vaan haluamme sen lähemmäs metroasemaa.

Keilaniemi alueena vaatii muutenkin lisää pohdiskelua siitä, miten saamme sen viihtyisäksi. Virkamiestaholta esitettiin muutamia Keilalahden täyttöehdotuksia. Vaikka tällainen voi aluksi särähtää korvaan, en tyrmännyt näitä vaihtoehtoja. Ehkä ratkaisu viihtyvyyteen löytyy niistä! Täyttöjen avulla rantaan, tornien viereen, saataisiin matalaa korttelimaista aluetta, johon saisi viihtyisiä kahviloita, ravintoloita ja muuta sellaista, jota ihmiset aidosti kaipaavat. Uskon, että rakastamani Keilalahden siluetti voisi silti näyttää hyvältä.

14.11.2016 Kaupunginvaltuusto

- Ämmässuon veneiden talvisäilytyspaikan hyväksyminen

Kävin omalta osaltani puhumassa sen puolesta, että tämä kaava hyväksyttäisiin. Ei ole mitään syytä viivyttää sitä, sillä veneilijöiden kanssa on saatu aikaan kaupunkia ja veneilijöitä tyydyttävä kompromissi. Ämmässuolle on tarkoitus kuljettaa pieniä veneitä, kun taas isommat veneet saavat jäädä rannikon tuntumaan. Veneiden talvisäilytyspaikkoja tutkitaan myös Skatanniitylle ja Tiilitehtaan rantaan.

Joka tapauksessa Espoon rannikkoa on vapautettava hyvän ja viihtyisän kaupungin rakentamiselle. Siihen kuuluvat myös venelaiturit.

- Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa

Aihe on koskettava ja se kirvoitti paljon keskustelua. Nuorille ja opiskelijoille on saatava lisää edullisia asuntoja. Kävin omalta osaltani puhumassa siitä. Joissakin paikoissa Espoossa on rakennettava melko paljon asuntoja, sillä jo asuntojen tarjonnan lisääminen voi vaikuttaa alentavasti asuntojen hintoihin. Konttiasuminen ei ole hullumpi idea myöskään, ja niitä voisi sijoittaa tarkkaan valituille alueille. Kävin kerran tutustumassa asuinkonttiin Narinkkatorilla ja oli tosi ok!

14.09.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta

- Kivenlahden keskustan visio

Kivenlahden keskustan visio on tähän mennessä melko hyvä. Itse olen toitottanut monessa kokouksessa sitä, miten kaupunginosien täytyy saada omanlaisensa ilme. Kivenlahden keskustaan on onneksi suunnitteilla "käärmemäinen" asuinrakennus, joka tuo keskustaan aaltoilevaa karaktääriä. Suunniteltuihin torneihin voisi saada lisää persoonallisuutta. Peräänkuulutin Kivenlahteen, jälleen kerran, "amfimaisuutta", jota löytyy sieltä jo ennestään, joka on ainutlaatuista juuri Kivenlahdelle.

Visiosta löytyy puutteita: Länsiväylän pohjoispuolelle suunniteltu myös metron liityntäpysäköintiä palveleva pysäköintitalo täytyy siirtää lähemmäs Länsiväylää (=metroa). Tulevan pikaratikan pysäkki samoin, jotta vaihdot sujuvat nopeasti. Ehdotin, että pikaratikka voisi kulkea sillalla Länsiväylän yli.

22.08.2016 Kaupunginvaltuusto

-Espoon ilmasto-ohjelma

Yksi suurimmista aiheista käsittelyssä oli Espoon ilmasto-ohjelma. Puhuin pöntössä siitä kuinka ilmastoasiat pitää ottaa tosissaan. Vuodesta toiseen mittaamme yhä uusia lämpöennätyksiä, sama meno ei siis voi jatkua.

Valitettavasti kuitenkin jotkut kohdat ilmasto-ohjelmassa ovat hankalia toteutettavia. Pyöräilyn edistämiseen voidaan tietysti panostaa jossain määrin parantamalla niille tarkoitettuja väyliä ja liityntäpysäköintiä. Mutta Espoo ei kaupunkina muutu mihinkään. Täällä tulee jatkossakin olemaan pitkät välimatkat, Suomen sääolosuhteet ja vaihteleva topografia, jotka hankaloittavat pyöräilyä ja tekevät siitä myös ajoittain vaarallista.

Espoon liikenteen sujuvuutta ajatellen, enemmän realismia on sähköautoilun kehittämisessä, ja hiljattain myös Mercedez Benz ja Audi ovat ilmoittaneet panostavansa tosissaan uusien sähköautomallien kehittämiseen. Jossain vaiheessa hinnat tulevat alas.

17.08.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta

- Gräsantullin asemakaava:

Vaikka Gräsantullin kaava-alueelta on hieman alle 1 km lähimmälle metroasemalle, sinne on kaavailtu pysäköintinormi 0,5 autoa per asunto. Eli joka toiseen asuntoon yksi parkkipaikka. Taas kerran herää kysymys, minkälaista Espoota olemme rakentamassa!

Tein muutosesityksen, jossa normi olisi 0,9. Esitys kuitenkin jälleen kerran kaatui lautakunnassa enemmistönä olevien autoilun vastustajien toimesta. Kaikki muut jäsenet paitsi me kokoomuslaiset ja yksi perussuomalainen (Suvi Karhu) äänestivät muutosesitystä vastaan. Vastustamassa muutosesitystäni oli myös SDPläinen Jukka Lahti, jolla itsellään on 4 autoa!

13.06.2016 Kaupunginvaltuusto

- Raidejokeri:

Kävin pöntössä pitämässä pitkähkön puheen, jossa toin esiin ensimmmäiseksi sen, että Raidejokeri on tulevaisuuden hanke. Eiväthän asiat ole muuttumattomuuden tilassa vaan meidän - ja erityisesti poliitikkojen - täytyy ottaa tulevaisuus huomioon päätöksenteossa. Koko pk-seudulla on olemassa raidevisio, jossa sekä säteittäiset että poikittaiset raiteet kattavat tasaisesti pk-seutua. Raidejokerissa ollaan tekemässä sitä ensimmäistä poikittaista raidetta.

Olen ehdottomasti Raidejokerin kannalla, koska Espoon rakentuessa entistä tiiviimmäksi tietyillä keskusta-alueilla varsinkin, lisää liikennekapasiteettia täytyy olla. Muutoin olemme pullonkaulassa tulevina vuosina mm. Kehä I:n ruuhkien takia. Kumipyöräliikenteen ulkopuolella kulkevat raiteet tarjoavat tulevaisuudessa vaihtoehdon yhä useammille ainakin työmatkailuun.

Raidejokerin tulo merkitsee winwin-tilannetta, sillä autoilijat hyötyvät myös vapautuvasta tilasta Espoon tieverkostossa.

- Valtuustokysymys sisäilmaongelmaisista kouluista:

Kimmo Oilan tekemä valtuustokysymys puhututti paljon. Omalta osaltani toin esiin sen, että jos nykyiset prosessit eivät toimi, ne pitää muuttaa. Kustannusten säästäminen on parempi vaihtoehto kuin jatkuva ylenmääräinen verovarojen käyttö ja lisävelan otto. Siksi tyyppikouluja pitää rakentaa lisää ilman turhia krumeluureja ja lisäksi rakentamisen vastuu täytyy hahmottaa paremmin, jotta kunnollista jälkeä syntyy.

25.05. 2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta

Erityisen kiinnostava aihe kaupunkisuunnittelulautakunnassa oli Maarinsolmun risteysalue Tapiolassa. Tähän niinsanottuun porttiin Tapiolaan on kaavailtu useita asuintorneja. Tornit sekä Tapiolan että Otaniemen puolella loisivat ikäänkuin yhtenäisen kuvan risteysalueelle, johon tulisi lisäksi eritasoristeys liikennettä helpottamaan. Kokouksessa päätettiin palauttaa asia ja kehittää Maarinsolmua ns. teesien avulla, joihin aloitteestani lisättiin, että Tapiolan puolen HOAS:in tontilla rakennuskorkeutta vähennetään. Viereisen rivitaloyhtiön asukkaat olivat sitä toivoneet - syystä. Suunniteltu torni loi liian räikeän vastakohdan rivitaloille. Kävin itsekin siellä paikan päällä.

Niittykallion kaava oli käsittelyssä myös. Taas sain järkytyksekseni huomata, että katupysäköintiä ei "mahtunut" isolle kaava-alueelle, jonka lounaiskulma on Länsiväylän ja Kehä II:n kupeessa. Omassa taannoisessa valtuustoaloitteessani nimenomaan vaaditaan katupysäköinnin lisäämistä. Lisäksi kokonainen iso asuinalue on kauttaaltaan 0,5 pysäköintinormin aluetta, eli joka toisella asunnolla on pysäköintipaikka. Se metroasema on jälleen "autuaaksi tekevä" ja muka ratkaisee kaiken liikkumisen tarpeen!

13.04.-16.04.2016 Kaupunkisuunnittelun opintomatka Hollantiin ja Brysseliin

Hollannin kaupunkisuunnittelussa on yleisemminkin käytössä rakennusmääräykset, jotka määrittävät rakennusten väritystä ja pintamateriaaleja. Tästä voisimme ottaa oppia Espoossakin, jos haluamme luoda persoonallisia kaupunginosia. Rakentajat eivät sitä tee puolestamme, he ajattelevat vain omien asuntojensa myyntiä! Tämä laajempi näkökulma olisi meidän poliitikkojen tehtävä.

Asuntorakennukset ovat kuitenkin Hollannissa persoonallisia, moninaisine muotoineen. Luovuutta saa käyttää, mutta kokonaiskuvasta tulee silti harmooninen.

Meiltä on jo pitkään lähes puuttunut korttelirakentaminen Espoossa, ja vierailu Hollantiin sai ajattelemaan positiivisesti sen inhimillisen mittakaavan tuomasta edusta. Jos toisissaan on kiinni rakennuksia, joissa on harmoonisia muotoja ja värityksiä, voi kokonaisuudesta tulla erittäin miellyttävä. Näitä kortteleita voisi olla paikka paikoin Espoossa.

02.03.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta

Meillä oli käsittelyssä tulevien Finnoon ja Matinkylän metroasemien välisellä alueella sijaitseva Tiistilä II-kaava. Alue Matinkylän kokonaisuudessa herättää kysymyksiä sopivuudellaan siihen, ja se palautettiin vielä valmisteluun. Matinkylän kokonaisuutta kerroskorkeuksineen tarkastellaan vielä.

Toinen asia oli pysäköinti normi, 0,5 paikkaa/asunto. Aloitteestani tehtiin äänestys, jotta alueelle saataisiin 0,8 paikkaa/asunto. 4 meidän kokoomusryhmästä+yksi persu äänesti 0,8: n puolesta, loput (vihreät, SDP, RKP, keskusta) sitä vastaan. HÄVISIMME! Tiistilä II on lähimmillään 650m metrokeskuksesta ja pisimmillään 850m. Ei siis aivan lähellä, ja jälleen kerran, ei sillä metrolla pääse joka suuntaan!!

Samanlainen äänestys ja täsmälleeen sama lopputulos tuli Westendin liikekeskustan asuntojen kohdalla. Halusin normin 0,5 muutettavaksi 1:een. Westend varsinkin on huonojen joukkoliikenneyhteyksien varrella ja luulisi, että siellä olisi auto useammassa kuin joka toisessa asunnossa!

15.12.2015 Helsingin Sanomien haastattelu

Hesari haastatteli minua Espoon autopaikkatilanteesta otsikolla "Valtuutettu vaatii autoja Espoon katukuvaan". "Kaupunginvaltuutettu Ulla Palomäki (kok) vaatii jo auton palauttamista takaisin katukuvaan. Palomäen kesällä tekemässä aloitteessa vaaditaan muun muassa katujen leventämistä, jotta saadaan lisää paikkoja katujen varsille. Lisäksi Palomäki toivoo, että Espoo luopuisi aluepysäköinnistä kokonaan. Palomäen mukaan asialle on jo kokoomuksen valtuustoryhmän tuki. yms."

12.10.2015 Valtuusto

Tuuliniityn kaavan kohdalla tein toivomusesityksen, että Tuuliniityn rivitalojen kohdalla autopaikkamäärä lisätään yhdestä kahteen asuntoa kohden. Toivomus hyväksyttiin äänin 42-31, ja uutisoitiin Länsiväylässä. Taas meni puolusteluksi pysäköintipaikoista!

10.06.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta:

oli todella pitkä lista ja kokous venyi klo 21 saakka.

Useassa kohdassa otin esille pysäköinnin varmistamisen.

Kaitaan metrokeskuksen kohdalla päätimme säästää Hannusjärven ympäristöä, mistä asukkaat kiittelivät.

Finnoon kaava oli hyvä jättää pöydälle, sillä näin tärkeä alue vaatii paljon selvittämistä. Esimerkiksi veneiden säilytykseen liittyvät asiat pitäisi olla kokonaisuudessaan selvillä ennen Finnoon kaavan eteenpäinviemistä. Itseäni askarruttaa tässä jälleen -pysäköinti. Meidän pitäisi tietää tarkemmin kenelle ja kuinka vetovoimaiseksi Finnoota rakennetaan. Ehkä kaikki eivät saavu sinne metrolla!!

08.06.2015 Kaupunginvaltuusto:

- Olin hyväksymässä Steniuksenkummun kaavaa. On aivan kohtuullista, että lähellä tulevaa metroasemaa hieman tiivistetään. Meidän täytyy pysyä tavoitteissa, joihin on sitouduttu metropäätöksen myötä.

- Tein valtuustoaloitteen kadunvarsipysäköinnin lisäämiseksi Espoossa. Sain siihen huomattavan määrän allekirjoituksia!

Kesäkuu2015

Olen saanut vihdoin uudet kotisivut, joita voin itse päivittää!