Ympäristöohjelmia laaditaan nykyisin yhteiskunnan kaikilla hierarkiatasoilla. Viimeisin näistä on Uudenmaan ympäristökeskuksen laatima ympäristöohjelma. Kaikilla tasoilla ollaan periaatteessa huolissaan ilmastonmuutoksesta ja hallitusohjelmassa juhlallisesti todetaan, että ilmastonmuutoksen torjunta on yksi tärkeimpiä tämän hallituksen asioita.

Hyvä niin, mutta ehkä ohjelmia ja puheita on kuitenkin tarpeeksi ja pitää ryhtyä käytännön toteutukseen. On olemassa joitain konkreettisia asioita, joihin Espoossakin voidaan ryhtyä nopealla aikataululla. Voidaan siis ryhtyä, jos poliittista tahtoa löytyy.

Espoo voisi olla esimerkillinen muussakin kuin pyrkimyksessään vaurauteen ja teknologisen kaupungin maineen saavuttamiseen. Espoon kaupunki voisi ottaa toteutettavakseen tulevaisuuden haasteet välttämättömimmässä muodossaan, nimittäin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kaupungin johdollekin voisi maistua maine ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijäkaupunkina, ja jos ei ihan edelläkävijänä niin ainakin aktiivisena ilmastonmuutoksen torjujana. Maineemme teknologian mallikaupunkina voi myös haihtua sen siliän tien, jos näin tärkeitä seikkoja ei oteta jatkossa mukaan kaupungin päätöksentekoon. Ja sitä paitsi, juuri teknologian kehityksen avulla voimme parhaiten torjua rajun ilmastonmuutoksen. Teknologia ja ilmastonmuutoksen torjuminen kulkevat siis käsi kädessä ja se pitäisi Espoon muistaa.

Ei kannata lyödä hanskoja tiskiin sillä perusteella, että koko Suomen päästöjen ollessa maailmassa vain 0,3 prosentin luokkaa, eräät suuret maailman valtiot, Kiina ja Intia mukaanluettuna, päästävät huomattavia määriä kasvihuonekaasuja ilmaan.

Esimerkillisyydellä on väliä, ja kehitysmaat ottavat meistä myös oppia. Lähihistoriassa Yhdysvallat ja Eurooppa ovat toimineet esimerkkinä muille ja se rooli on edelleen tärkeä.

Edelläkävijyyteen Espoolla olisi kuitenkin vielä matkaa, sillä esimerkiksi Tukholmassa ja Göteborgissa on jo tehty paljon kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi. Tukholman kaupungin käytössä olevat ajoneuvot kulkevat biopolttoaineilla ja raitiovaunut saavat sähkönsä uusiutuvalla energialla tuotettuna. Biopolttoaineita käyttäville autoille on myös veroetuja ja ilmainen pysäköinti.

Tärkeintä on, että lähdetään liikkeelle jostakin, aina ei tarvitse etukäteen kartoittaa loputtomasti hyötyjä ja haittoja, niin kuin Suomessa usein tehdään. Kun pallo on heitetty, siitä voi kehkeytyä kasvava lumipallo.

Espoolle tämä ensiaskel voisi olla kaupungin käytössä olevien ajoneuvojen siirtyminen, poistojen kautta, uusiutuvilla tuotetulla polttoaineella kulkeviksi. Eli kaupungin vaihtaessa vanhan ajoneuvon uuteen, vanha korvattaisiin uudella ajoneuvolla, joka pystyy hyödyntämään biopolttoainetta.

Tämänhetkisen biopolttoaineiden kehityksen tilan huomioon ottaen biodiesel näyttää lupaavalta. Kaksi neste Oilin biodieseltehdasta on valmistumassa, ensimmäinen kesällä 2007 ja toinen vuonna 2008, ja niiden tuotanto riittäisi varsin hyvin Espoonkin tarpeisiin. Jos Espoon kaupunki uusii ajoneuvonsa diesel-ajoneuvoiksi, on biodieselin käyttö mahdollista.

Länsiväylä uutisoi myös 25.5. YTV:n yhteistyöjohtajan Hannu Penttilän kansainvälisen joukkoliikennealan järjestön UITP:n kongressissa esittämän näkemyksen, jonka mukaan toisen sukupolven biodieselin käyttönotto voisi vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä paljon tehokkaammin kuin polttoaineiden hinnan roima korottaminen, tietullit tai lippujen hintojen alentaminen.

Bioetanolin tuotanto on osittain tällä hetkellä jäissä, mutta biodiesel kehittyy vauhdilla, ja sitä ollaan lähdössä kehittämään myös puupohjaiseksi. Myös jätteitä (yhdyskunta-, teollisuus- ja maatalousjätteitä) voidaan hyödyntää biokaasun tuotannossa ja Ruotsissa ollaan tässäkin edetty myös kuntatasolla. Kunta on itse osallistunut myös biokaasun tuottamiseen. Lisäksi naapurikuntien kanssa on tehty yhteistyötä biopolttoaineilla kulkevan kaluston hankinnassa.

Nyt on hyvä hetki ottaa se helppo ensiaskel – käytännössä. Voimme laittaa prosessin liikkeelle.

Ulla Palomäki
Ympäristötaloustieteen maist.
Varavaltuutettu (Kok)
040-5551148
ulla.palomaki@kolumbus.fi