Hallituksen arvostelu oli lyhytnäköistä

Itseäni jäivät askarruttamaan kansalaisten kovat reaktiot hallitusta kohtaan Tehy-kriisin aikana ja loppumainingeissa. Nämä reaktiot ovat kovin ylimitoitettuja ottaen huomioon useita seikkoja.

Ensinnäkin, minne oli unohtunut se viime vaaleissa näkynyt erityisesti kokoomuksen tahto parantaa koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkoja? Vaalilupauksessa esiin tullut tahto korottaa erityisesti hoitajien palkkoja heijasti varmastikin aitoa halua korjata eräitä yhteiskunnassa ilmeneviä epäoikeudenmukaisuuksia. Se heijasti sitä varmasti siksikin, että hoitoalan houkuttelevuutta parannettaisiin palkankorotusten avulla.

Sosiaalidemokraattien valtakauden aikana ei kumma kyllä näihin palkkoihin juuri huomiota kiinnitetty, vaikka sosiaalidemokraatit ovat puheissaan palkkojen tasa-arvoisen kehityksen kannalla.

Nyt kuitenkin hoitoalan palkkaus on saatu vastaamaan paremmin eräiden naapurivaltioiden palkkoja ja paremman palkan hakuun ei enää lähdetä niin helposti ulkomaille. Jokelan tapauksen sattuessa samoihin aikoihin, on tosissaan huomattu, että koululaisten mielenterveysongelmien hoitoon on myös saatava lisää kuraattoreja ja psykologeja.

Hallitusta suomitaan siitä, että neuvottelut venyivät pitkiksi ja ratkaisua ei saatu nopeasti aikaan. On kuitenkin ymmärrettävää, että näin kävi, sillä eihän suuria kansantalouteen vaikuttavia päätöksiä voi tehdä ilman kunnollista harkintaa, laskelmia ja moninaisten yhteiskunnallisten seurausten arviointia. Kaikki nämä seikat eivät voineet olla tiedossa vaalien aikaan hyvän tahdon vaalilupausta tehdessä.

Hoitajia työhön pakottavaa poikkeuslakia on myös kritisoitu. Siinäkin kritiikissä on lyhytnäköisyyttä, sillä unohdetaan mitä olisi voinut tapahtua ilman tätä lakia työtaistelun toteutuessa. Jos valtion on taattava parhaansa mukaan kansalaisten henki ja terveys, mistä hallitusta olisikaan seuraavaksi syytetty? Siitäkö, että pakkolakia ei saatu aikaan?

Mielipiteen ilmaisut myös lakkojen muodossa kuuluvat demokratiaan. Ja niitähän on selvästi useammin esimerkiksi Ranskassa tai Saksassa. Tyytymättömyyden saa ilmaista ja silti – tai ehkä juuri sen takia – yhteiskunta toimii varsin moitteettomasti.

Hatunnosto hallitukselle on myös paikallaan siinä, että uusi päästöihin perustuva autovero on vihdoin saatu aikaan. Tämäkin oli toteutunut vaalilupaus ja vieläpä pikaisesti vaalien jälkeen. Tämän jälkeen on helppo kehittää autoverotusta pidemmälle vähäpäästöisten autojen suosimisessa.

Aluksi näytti siltä, että mitään ei tapahdu ja vaalilupaus oli unohdettu. Hallitus yllätti kuitenkin positiivisesti tuomalla asian esiin yllättäen. Salailu oli tässä perusteltua autokauppaa ajatellen.

Tässä politiikassa on selvästi tulevaisuuden ajattelua eikä jämähtämistä 70-luvun ajatteluun eräiden poliitikkojen tapaan.

Kolmas ulottuvuus hallitukselta ja erityisesti kokoomukselta on uusi asenne ulkopolitiikkaan. Suomi on ilmaissut reippaasti mielipiteensä Venäjällekin, Viron patsaskiistasta alkaen. Turha hymistely ja mielistely on heitetty roskakoppaan ja suhteet sekä Ruotsiin että Yhdysvaltoihin ovat parantuneet. Elämäntavoiltaan ja demokratialtaan Suomi onkin ollut jo pitkään enemmän lännen  kuin idän kaltainen. Onhan tätä sanottu myös Euroopan amerikkalaistuneimmaksi maaksi.

© Ulla Palomäki 2004-2008