Länsiväylä Puheenvuoro-palsta: Järkeä raidekeskusteluun

Etelä-Espoon raideliikenteen ympäristövaikutusten selvitys antaa ymmärtää, että ainoa vaihtoehto Helsingin ja Etelä-Espoon välillä on tynkäraide, oli se sitten metro, kombi tai pikaratikka. Raide on tynkä sen takia, että se kulkee Helsingistä Lauttasaaren, Otaniemen ja Tapiolan kautta Matinkylään. Se loppuu ikäänkuin kesken.

Suuri ongelma nykyisillä raidesuunnitelmilla on se, että kaavailtu raide palvelee parhaiten asemien lähellä asuvia. Eli ne, jotka asuvat vaikkapa Tapiolan tai Matinkylän keskustoissa voivat hurauttaa nopeasti Otaniemeen tai Helsingin keskustaan. Tosin, onhan se busseillakin käynyt jo tähän asti suhteellisen nopeasti.

Ne, jotka asuvat kauempana suunnitelluista raidepysäkeistä joutuvat, nykyisen suoran bussilinjan sijaan vaihtamaan liikennevälinettä. Heidän matka-aikansa pitenee. Lisäksi ongelmana on se, että bussien syöttövuorot kulkevat harvakseltaan iltaisin ja bussin odottelu raidepysäkillä voi tuntua ahdistavalta. Naisten kohdalla se on vieläkin todennäköisempää. On siten myös mahdollista, että, raiteella matkustamista yritetään välttää ja yhä useampi turvautuu yksityisautoiluun. Kolkot ja iltaisin autiot pysäkit voivat erityisesti vaikuttaa tähän ratkaisuun

Espoon raidesuunnitelmat pitäisi nähdä suurempana kokonaisuutena, ja myös Espoon sisäistä liikennettä palvellen. Pitkällä tähtäyksellä, ruuhkien lisääntyessä raiteet ovat edullisia busseihin nähden varsinkin, jos ne kulkevat erillään muusta liikenteestä. Jos nykyinen tynkäraidevaihtoehto toteutetaan, tulisi siihen lisätä selvät suunnitelmat sen jatkoksi, verkostomaiseksi raideliikenteeksi Espoon sisällä. Pinnalla kulkeville raideosuuksille pitäisi saada varaus ajoissa, ennenkuin mahdolliset reitit rakennetaan umpeen.

Jos Espoon väkiluku lisääntyy useilla kymmenillä tuhansilla tulevien vuosikymmenten aikana, on syytä tarkastella tulevien ruuhkien vaikutusta liikenteeseen. Yhä pahemmissa ruuhkissa istuville autoilijoille voi tulla houkutus siirtyä ainakin työmatkailussa joukkoliikenteeseen, joten joukkoliikenteen vetovoima on tehtävä kilpailukykyiseksi. Toivottavasti emme ainakaan ryhdy pelkästään leventämään teitä, jotta kasvava automäärä mahtuisi sujuvaan liikenteeseen. Se pilaisi asuinviihtyvyyden Espoossa.

On myös eriskummallista, että uusien asuinalueiden asemakaavasuunnitelmien yhteyteen ei suunnitella sujuvaa raideliikennettä. Näin on esimerkiksi Histan kohdalla. Ei ole kestävän kehityksen mukaista suunnitella kaikkea pelkän autoilun varaan. Autoilu ja joukkoliikenne pitäisi nähdä toisiaan täydentävinä toimivassa Espoon kaltaisessa kaupungissa, niin kuin sivistyskaupungeissa konsanaan.

Useat kansainväliset tutkimukset viittaavat siihen, että autoilijoita saadaan parhaiten joukkoliikenteen käyttäjiksi juuri raiteilla. Raiteiden pinnalla kulkevat muodot tehoavat parhaiten. Olisikin syytä pohtia toisiko metroa hieman hitaampi pikaratikka kuitenkin optimaalisemman ratkaisun tulevaisuuden ruuhkia silmällä pitäen, jos otetaan huomioon kokonaisuutena aika, viihtyvyys ja matkustamisen maisematekijät. Osittain maan alla ja osittain maan päällä kulkeva vaihtoehto saattaisi ajaa samaa asiaa.

Suuri kysymys on myös se, kulkevatko raiteet maan päällä vai alla. Vaihtoehto, jossa metroraiteet kulkevat kokonaan maan alla vaikuttaa käsittämättömältä Espoon kaltaisessa, monikeskuksisessa ja väljästi rakennetussa kaupungissa, joksi se toivottavasti jääkin. Emme kai halua, että ainutlaatuinen puutarhakaupunkimme rakennetaan liian täyteen, jotta metron rakentamisella ja toiminnalla olisi edes jonkinlaista kustannustehokkuutta?

Monet kansainväliset esimerkit osoittavat, että raideliikenne voi näyttää esteettisesti kauniilta ja puutarhamaiseen kaupunkiin sopivalta. Esimerkiksi Freiburgissa pikaraitiotien kiskot kulkevat paikka paikoin pensasaitojen suojaamina.

Maisemalliset vaikutukset on tärkeää arvioida, ja varsinkin ennakkoluulottomasti. Jos Länsiväylän vartta maan pinnalla kulkee linjakas raide, esteettisin perustein maisemaan sopivine vaunuineen, autojen ja raskaamman liikenteen ohessa, voidaanko väittää, että raide pilaa maisemaa? Maisemahan värittyy jo muustakin liikenteestä ja infrastruktuurista. Vai onko kyse vain siitä, että ei haluta muuttaa käsityksiä?

Entä raiteiden käyttäjät ja potentiaaliset käyttäjät? Heidän mielipidettään pitäisi myös kuunnella. Maanpäällisen raiteen matkustajaystävällisyys on useita kertoja todettu kansainvälisissä tutkimuksissa.

Koska kattava Espoon raidesuunnitelma puuttuu, ehkä tässä vaiheessa sopivin raidekokeilu olisi Kehä I:stä myötäilevän raide-Jokerin toteuttaminen. Se voisi houkutella yhä pahemmin ruuhkautuvalta Kehä I:ltä myös autoilijoita. Sopivan länsiraidesysteemin tuloa odotellessa, Espoon kaupunki voisi päättää Tukholman kaupungin lailla julkisen liikenteen siirtymisestä biopolttoaineisiin.