Träskändan kartanomuseo täydentäisi Espoon museotarjontaa

Länsiväylä otsikoi näin 26.3. ja toi esiin yhden Espoon merkittävimmän historiallisen kohteen potentiaalisen käyttötarkoituksen.

Diakonissalaitoksen perustajan ja Espoon historian merkittävän hyväntekijän ja vaikuttajan, Aurora Karamzinin kartanopuistoa ollaan onneksi kunnostamassa arvoonsa. Tällä hetkellä tyhjillään oleva kartanokin pitäisi saada sen arvoon sopivaan käyttöön.

Kartano sopisi monestakin syystä kaupunginmuseon käyttötarkoituksiin. Länsiväylässä esiin tuotu kaupunginmuseon idea voisi olla lähellä sitä mihin kartanoa voisi käyttää. Kartanoon voisi mielestäni sijoittua ainakin Espoon kartanoiden historian perusnäyttely, museopedagoginen työpaja, museokauppa ja vaihtuvien näyttelyiden tila. Ravintola tai historiallinen kahvila olisi ehdoton lisä ja toisi myös väkeä näyttelyihin.

Kartanon sijainti kaukana useimmista Espoon aluekeskuksista ei ole mikään este sen kehittämiselle museona ja toiminnoille, jotka palvelevat kuntalaisia laajasti. Paikka on esimerkiksi sopivan kaukana Etelä-Espoon Weegeestä ja houkuttelee enemmän kasvavan Pohjois-Espoon asukkaita. Myös kävelymatkan päähän kartanosta ollaan rakentamassa useita uusia asuinalueita.

Uusi historiallinen kahvila kauniissa puistoympäristössä voisi muutenkin olla tarpeen, sillä Bemböle on usein aivan tupaten täynnä. Nuuksion lähellä sijaitseva museo-kahvila voisi tuoda myös ulkoilijoita pistäytymään. Kartano sijaitsee myös lähellä Espoon keskusta ja Lommilan liikekeskusta kuten Ikeaa, jossa pistäytyvät pääsevät helposti samalla reissulla Träskändaan. Ei pidä unohtaa, että kartano on aivan Kehä III Järvenperän rampin läheisyydessä.

Kartanoa ei pidä missään nimessä uhrata mielenterveyskuntoutujille. Tätä ollaan tehty jo aivan tarpeeksi pääkaupunkiseudulla.