Jättikunta vaarantaa kilpailukyvyn

Helsingin täytyisi ymmärtää metropolihallintoa (7.2.2015 Helsingin Sanomat)

Helsingin Sanomat otsikoi (27.1.) ”Suomi on jäämässä ilman metropolia”, viitaten Espoon päätökseen olla suostumatta pääkaupunkiseudun viiden kunnan yhdistämiseen jättikaupungiksi. On selvää, että Helsinki on ajanut pääkaupunkiseudun suurkuntahanketta kuin käärmettä pyssyyn.

Ongelman ydin on kaavaillun metropolikaupungin päätösvalta. Sen valtuustoon tulisivat helpommin valituksi ne, joilla on laajaa valtakunnallista näkyvyyttä eli jonkin sortin julkkiksia tai vaikkapa kansanedustajia. Onkin hyvä kysymys onko edellä mainituilla tarpeeksi tietoutta tai aikaa laajan metropolialueen ongelmien ratkomiseen.

Merkittäviä alueita pääkaupunkiseudulta voisi jäädä kokonaan ”pimentoon”, ilman edustajia jättikunnan valtuustossa. Suurin osa jättikunnan päättäjistä olisi todennäköisesti helsinkiläisiä, joiden näkemys esimerkiksi Espoon kompleksisuudesta on erittäin puutteellinen. Tiedän tämän itsekin entisenä helsinkiläisenä. Tämä kaventaisi huomattavasti lähidemokratiaa.

Tällainen metropolikaupungin yksisilmäinen päätöksenteko vaarantaisi koko alueen kehityksen ja vaikuttaisi haitallisesti Suomen taloudelliseen kilpailukykyyn, sillä 40 prosenttia Suomen taloudesta tehdään metropolialueella.

Kuntien päätösvaltaa ei saa kaventaa liikaa, joten 14 kunnan ketterä metropolihallinto tarjoaisi laajemman päätöksentekopohjan pääkaupunkiseudulle, varsinkin jos kolmen vaalipiirin ehdotus toteutuisi. Kolme vaalipiiriä takaavat sen, että suuria alueita ei jää ilman edustusta vaaleilla valittuun valtuustoon.

Ulla Palomäki

Espoon kaupunginvaltuuston jäsen (Kok)