Korkeakouluihin pääsyyn pitäisi olla erilaisia reittejä

Korkeakouluihin pääsyyn pitäisi olla erilaisia reittejä (Hesarin nettiversio 05.07.2016)

Suunnitelmat korkeakoulujen pääsykokeiden korvaamisesta ylioppilaskirjoituksiin perustuvalla opiskelijavalinnalla vaikuttavat erittäin huolestuttavilta.

Voiko olla niin, että ylioppilaskokeissa menestyminen mittaa kaikkea lahjakkuutta? Se ei ole mitenkään mahdollista. Jos koulussa ei opeteta vaikkapa arkkitehtuuria tai oikeustiedettä, miten ylioppilaskirjoituksissa lahjakkuus näille aloille tulisi esiin? Miksi näitä aineita pitäisi siis päästä opiskelemaan ainoastaan hyvillä ylioppilaskirjoituspisteillä?

Tässä keskustelussa on pohdittava mitä hyvät ylioppilaskirjoituspisteet mittaavat. Hyvät pisteet saanut on pärjännyt hyvin kielissä, historiassa, biologiassa ja vaikkapa matematiikassa. Mittaavatko pisteet lahjakkuutta vai pelkästään sitä, että on hyvä oppimaan ulkoa kaikenlaista, siis ottamaan vastaan ulkoapäin tarjotun tiedon?  

Historiassa on esimerkkejä suurista lahjakkuuksista, jotka eivät olleet erityisen kiinnostuneita koulusta.

Ihmiset ovat erilaisia, ja tilaa tulisi antaa lahjakkuudelle, joka ei välttämättä tule esiin ylioppilaskirjoituksiin mennessä. Lahjakkuus liittyy motivaatioon, jonka ilmeneminen voi siirtää vuoria. Nuori voi löytää oman alansa vasta kirjoitusten jälkeisessä opiskeluvaiheessa. Kaikki nuoret eivät välttämättä kehity samassa tahdissa!

Ranskassa on yliopistoja, joissa ei ole pääsykokeita lainkaan. Opiskelemaan vaan ilmoittaudutaan ja alkuvuosien aikana erotetaan jyvät akanoista. Näissä paikoissa mahdollisuus opiskeluun saadaan ilman minkäänlaista ylioppilaskokeiden vaikutusta. Ranskassa on myös korkeakouluja, joihin valmistaville kursseille pyritään ensin ja sitten vasta korkeakouluun. Ja muitakin systeemejä löytyy. Suomessakin pitäisi olla erilaisia tapoja päästä kiinni opiskelijaelämään!