Rakentamisen vastuuta täytyy korostaa

Rakentamisen vastuuta täytyy korostaa (25.5.2008 Länsiväylä)

Rakentamisen laatu on askarruttanut Espoossa jo pitkään. Julkisia rakennuksia on suunniteltu ja pystytetty milloin mitenkin ja ongelmia on alkanut ilmetä aivan liian varhain. Jo kalliiden rakentamiskustannusten perään on tullut suuria korjauslaskuja. Kiinteistölautakunta on vieraillut kouluissa, joissa vesi lorisee sisään ja joissa on lämmöneristysongelmia ilmeisesti huonon suunnittelun ja toteutuksen takia.

Homeongelmat ovat yleisiä kiinteistöissä maassa, jossa on pitkä luminen tai märkä talvi ja jossa pitäisi tietää miten rakentaa ilman homeongelmia. Miksi on suosittu rakentamista aivan liian matalalle tai tasakattoa, johon lumikasat kerääntyvät? Ja miksi on suosittu liian suuria lasipintoja, joista jotkut ovat kallellaan?

Taannoinen koulun musiikkiluokan katon sortuminen osoitti myös vastuuttomasta rakentamisesta.

Jotta rakentamisen laatu paranisi, on kiinnitettävä huomiota rakentamisen vastuuseen, joka on tähän saakka ollut aivan liian lyhytjänteistä (10 vuotta). Vastuuta ei kunnolla osoiteta millekään taholle. Onko yhdenkään rakennusliikkeen maine mennyt surkean rakentamisen johdosta? Ei edes tasakattoja suosivan arkkitehdin Alvar Aallon maine, vaikka marmoritkin irtosivat Finlandia-talon seinistä.

Rakennukset pitäisi periaatteessa tehdä todella pitkäikäisiksi ja lujiksi, jotta ongelmilta vältyttäisiin. Jotta kalliille rakentamisen hinnoille saataisiin kunnon korviketta, kaupungin olisi syytä valita paremmin arkkitehdit ja osoittaa rakentamisen vastuu paremmin.

Espoossa pitkään esillä ollut ja kokeiluluontoisesti toteutettu elinkaarimalli tarjoaa mahdollisuuden rakentajan sitoutumisen ja vastuun kasvattamiseen. Tilaaja-tuottajamallissa tuottajan vastuulle voidaan saada sekä rakentaminen että korjauskustannukset pitkälle tulevaisuuteen. Olisi hyvä pyrkiä jonnekin 20 vuoden kieppeille. Rakentaja todennäköisesti rakentaa hyvin jos tulevat korjauskustannuksetkin ovat ainakin osittain hänen vastuullaan. Jos rakentajalla tai palveluntuottajalla on suurempi taloudellinen vastuu tekemisistään, hän tarkkailee myös paremmin aliurakoitsijoidensa ja ylläpitopalveluittensa aikaansaannoksia.

Rakentaja pitäisi sitouttaa myös mahdollisimman energiatehokkaaseen rakentamiseen, jonka ei välttämättä tarvitse merkitä ahtautta tai askeettisuutta, sillä muitakin keinoja energiatehokkuuteen löytyy. Oikeat keinot tällaiseen sitouttamiseen pitäisi ensin löytää.