Tanskan työllistämismallista oppia

Tanskan työllistämismallista oppia (16.3.2007 Ilta-Sanomat)

Jyrki Katainen otti esiin suuressa vaalikeskustelussa Suomen työllisyyspolitiikan ”mustat aukot”, jotka sijaitsevat sillä alueella, jossa työn vastaanottamisen pitäisi kannattaa. Tämä on näköjään suomalaisen yhteiskunnan ikuisuusongelma: työtä ei kannata vastaanottaa, koska vastaavasti menetetään tukia tai työttömyyskorvauksia. Työnteon nettohyöty ei silloin maksa vaivaa.

Aktiivisuudesta ja työnteosta pitäisi palkita. Osapäivätyönkin pitäisi kannattaa sellaiselle, joka saa muita tukia.

Ihminen on luotu tekemään ja toimimaan, siihenhän viittaa jo se, että liikkumattomuudesta saamme kaikenlaisia vaivoja. Työttömiä voisi helpommin patistaa liikkeelle, vastaanottamaan muutakin työtä kuin juuri sitä mitä on ajatellut tekevänsä. Työpaikalla kouluttamista helpottamalla siihen olisi suurempi mahdollisuus. Tanskassa tämä tuottaa parhaita tuloksia. On myös sellaisia töitä, joita on helppo oppia. Uusi työ voi olla yllättävällä tavalla stimuloivaa ja antaa tarpeellista elämänkokemusta.

Tanskan mallin mukaan alle 25-vuotiaat nuoret saavat ainoastaan puolen vuoden ajan vastikkeetonta työttömyyskorvausta valtiolta, minkä jälkeen heidän on opiskeltava tai otettava vastaan järjestetty työpaikka.

Uskon, että ottamalla vastaan uusia työhaasteita ihminen voi paremmin kuin odottamalla passiivisesti kotona juuri ”sitä oikeaa” työtä. Työ ja tekeminen ovat elämää, ei odottaminen. Passivoitumisen kierteessä ihmistä uhkaavat monenlaiset mielenterveysongelmat. Hyödyllisyyden tunne on elämän kantavia voimia.

Yrittäjyyden tukeminen ja helpottaminen kulkevat käsi kädessä tämän ajattelun kanssa. Tanskassa aktiiviseen, joustavuutta korostavaan työllisyyspolitiikkaan siirryttyä maan työttömyysaste on ollut huomattavan alhainen. Tällainen tilanne voi puolestaan johtaa siihen, että työntekijöiden neuvottelutilanne paranee yrityksissä, jotka kilpailevat työntekijöistä.