Unohdetaan kuntien karsiminen metropolialueella24.04.2013 Unohdetaan kuntien karsiminen metropolialueella (24.4.2013 Länsiväylä) Tämänhetkisten merkittävien taloudellisten haasteiden edessä on ymmärrettävää, että Suomesta on tehtävä tehokkaampi ja samalla menoja säästävämpi. Kuntien yhdistäminen onkin varmasti järkevä toteuttaa eri puolilla maata. Norjassa on enemmän kuntia kuin Suomessa, mutta ehkä öljytuloista vaurastuneella maalla on varaa pitää nekin lukuisat kuntansa, joissa on vain muutama tuhat asukasta. Ruotsissa taas on vähemmän kuntia kuin Suomessa, 290 kappaletta, väkiluvun ollessa kolmanneksen suurempi kuin Suomessa. On erittäin tärkeää mitä pääkaupunkiseudun ja sitä ympäröivän alueen kanssa tehdään kuntauudistuksen yhteydessä. Suomen talouden veturin, metropolialueen kehitys on omaa luokkaansa ja vaatii omat ratkaisunsa. Viimeaikaiset esitykset metropolialueen suurkunnista eivät vaikuta kokonaisuuden kannalta järkeviltä, sillä nyt jo suurista kunnista tehtäisiin vieläkin isompia. Päätösvalta karkaisi yhä kauemmas kunnan asukkaan näkökulmasta eli niin sanottu lähidemokratia kärsisi. Ja kuitenkin metropolialueella olisi yhä rajat näiden uusien suurkuntien välillä. On epävarmaa, miten yhteistyö suurkuntien välillä toimisi koko alueen hyödyksi. Jos metropolialueesta tehtäisiin tällainen, olisi se täysin poikkeava Pohjois-ja Keski-Euroopan muihin metropolialueisiin nähden. Kööpenhaminassa on 29, Tukholmassa 26 ja Oslossa 46 kuntaa takaamassa lähidemokratiaa. Berliinissä on 12 hallintoaluetta. Nämä 12 aluetta koostuvat 96:sta pienestä kunnasta. Amsterdam on puolestaan jaettu 7:ään hallintoalueeseen 1980-luvulla, koska hallinnon haluttiin olevan lähempänä kansalaisia. Yli 2 miljoonan asukkaan Pariisissa on 20 kaupunginosavaltuustoa. Lontoossa jonkinasteista päätösvaltaa harjoittaa 32 hallintoaluetta. Kuten muualla Euroopassa, me voisimme pitää lähidemokratian ja unohtaa kuntien lukumäärän karsimisen metropolialueella. Eurooppalaisten esimerkkien valossa voisimme luoda toimivan systeemin myös koko alueen hallinnan parantamiseksi. Ratkaisun ei välttämättä tarvitse olla suorilla vaaleilla valittava metropolivaltuusto, sillä se lisäisi vaalien määrää ja samalla niihin käytettävien resurssien määrää. Poliitikoilla ei pian olisi muuta tekemistä kuin keskittyä seuraaviin vaaleihin ja rahan keräämiseen. Jo olemassa olevan metropolialueen yhteistyöelimen, Uudenmaan liiton, mandaattia voisi vahvistaa, ainakin aluksi. Puolueet voisivat nimittää siihen kansalaisilta valtakirjan saaneita valtuutettujaan, kuten nytkin. |
Ulla Palomäki
Kaupunginvaltuutettu
Espoo