Ajankohtaista:

Tekninen lautakunta 16.08.2017

Vaalit on käyty huhtikuussa 2017 ja uudet luottamustehtävät ovat alkaneet. Teknisen lautakunnan jäsenenä pääsin heti päättämään seuraavaa:

Espoo uudistaa vaiheittain nykyisiä aluepysäköintikieltoalueitaan.

Liian suurina pidettyjä alueita pienennetään asukasystävällisiksi; ensimmäisenä on vuorossa Matinkylän alue.

Espoon valtuusto kehotti jo vuonna 2015 kaupunkia laatimaan suunnitelma aluepysäköintikiellon korvaamiseksi. Asiaa selvitettäessä todettiin, ettei aluepysäköintikiellon soveltamisesta ole tarkoituksenmukaista kokonaan luopua,
mutta alueita on mahdollista pienentää.

Teknisen lautakunnan linjauksen mukaan Espoon nykyiset pysäköintikieltoalueet uudistetaan ensin Matinkylän alueella ja toisessa vaiheessa Espoonlahdessa ja Olarissa. Kolmannessa vaiheessa ovat vuorossa Haukilahti, Westend ja Soukka. Muita alueita tarkastellaan myöhemmin.

Pysäköintikieltoalue on merkitty liikennemerkein alueelle johtavilla väylillä ja kieltoalueella voi pysäköidä vain, jos se on erikseen liikennemerkein sallittu. Espoossa käytössä olevia aluepysäköintikieltoalueita on arvosteltu liian laajoiksi ja autoilijoille
vaikeasti hahmotettaviksi. Toisaalta järjestelyä on pidetty kustannustehokkaana,
sillä se vähentää liikennemerkkien määrää ja siten niistä aiheutuvia kustannuksia.

Ensimmäisenä uudistettavalle Matinkylän alueelle asennetaan yli 200 uutta liikennemerkkiä. Uudistus ei vaikuta pysäköintipaikkojen määrään.

14.12. 2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta

- Finnoon keskuksen kohdalla vihreät ottivat esiin sen, että Finnoon imagon piti olla edelläkävijämäisen vihreä. Valitettavasti tämä vihreys monesti merkitsee vihreille liikkumisen ja varsinkin autoilun vaikeuttamista. Päätösklemmiin tuli "lautakunta korostaa etenkin alueen toimimista taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävän kehityksen sekä ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena..".
Evästin omalta osaltani asiaa niin, että Finnoosta tehtäisiin sähköautoilun edelläkävijäalue, näin sain vaikutettua siihen, että alueen liikkuminen ei perustu pelkkään yhteen metrolinjaan ja pyöräilyyn!

- Karakallio II. Tässä oltiin kuultu niin paljon asukkaiden kielteisiä kantoja muurimaisten Berttojen rakentamiseen Karakalliontien varteen, että sorvasin sisäiseen järjestelmään palautusesitystä, jota puheenjohtajakin oli ehdottamassa. Samalla Karakallion huollon tontin asema päätettiin muuttaa niin, että varikko on vähemmän keskeisellä paikalla, mutta asiointi Karakallion keskustassa.

- Onneksi yksi Tapiolan asemakaava nytkähti eteenpäin. Kyllä se metrokin on sieltä vielä tulossa, ja olisi hyvä, että sen asemien ympäristöt rakentuisivat mahdollisimman nopeasti - mutta laadukkaasti.

07.12. Valtuusto: vuoden 2017 talousarvio

Espoon valtuustossa talousarviosta:

- Kävin kehumassa aluepysäköintikiellon poistoa. Tämä on erinomainen uutinen espoolaisille, Espoossa asioiville ja työskenteville autoilijoille. Pysäköintiä kehitetään asiakasystävällisempään suuntaan. Muistutin jälleen Espoon kaupunkirakenteesta, jossa liikkuminen autolla on usein huomattavasti sujuvampaa julkiseen liikenteeseen verrattuna.

- Puhuin positiivisesti uusista rahoituskeinoista, joita on tarkoitus ottaa käyttöön päiväkotien ja koulujen korjauksissa ja rakentamisessa. Tervetuloa tyyppikoulut, jotka hilaavat hintaa alaspäin ja tekevät rakentamisesta varmempaa!

- Puhuin myös siitä, että miten hienoa on, että Träskändan kartanon saaminen kuntalaisten käyttöön on agendalla pöytäkirjamerkinnöissä. Ennen kuin kartano voidaan korjata, sen käyttötarkoituksen täytyy olla suurin piirtein selvillä.

- Mitä Espoon kaupunginteatteriin tulee, sen sijaintia kulttuurikeskuksen lähistöllä tulee harkita. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on puhuttu kulttuuriaukion kehittämisestä vetovoimaiseksi paikaksi. Teatterihankkeen laajuudessa on otettava huomioon kilpaileva Helsingin tarjonta.

16.11. Kaupunkisuunnittelulautakunta

- Keran osayleiskaava hyväksyttiin

Keran osayleiskaava, joka mahdollistaa 14 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan Keran alueelle, hyväksyttiin yksimielisesti. Tätä kaavaa oltiinkin jo ehditty vatvoa monta kertaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Myöhemmin asemakaavavaiheissa täytyy varmistaa, että Keralle tulee omanlaisensa ilme (esim. harjakattokeskusta) ja että sinne saadaan tiloja vaikkapa nuorten bänditoimintaan ja muitakin tiloja tilaa vieville harrastuksille. Nämä sijoittuisivat alueen reunamille, sillä keskustasta tehdään viihtyisä kivijalkakauppoineen ja kahviloineen.

Kerasta on tarkoitus tulla kaupunkiradan ja pikaratikan risteyskohta, joten jopa minäkin voin hyväksyä, että siellä toteutetaan hieman vähemmän autopaikkoja kuin muualla.

Aina pitää kuitenkin olla varauksia autopaikkojen myöhempää toteuttamista varten tarpeen mukaan. Tämä ideani otetaan mukaan koko Espoota kattavan uuden pysäköintistrategian valmisteluun kaupunkisuunnittelukeskuksessa yhdessä elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kanssa.

- Keilaniemi

Kokouksen yhdeksästä päätettävästä aiheesta yksi oli Keilaniemi. Tämänkertainen asemakaavan muutosehdotus koski tulevan pikaraitiotien päätepysäkkiä. Emme olleet vieläkään valmiita viemään sitä eteenpäin, vaan haluamme sen lähemmäs metroasemaa.

Keilaniemi alueena vaatii muutenkin lisää pohdiskelua siitä, miten saamme sen viihtyisäksi. Virkamiestaholta esitettiin muutamia Keilalahden täyttöehdotuksia. Vaikka tällainen voi aluksi särähtää korvaan, en tyrmännyt näitä vaihtoehtoja. Ehkä ratkaisu viihtyvyyteen löytyy niistä! Täyttöjen avulla rantaan, tornien viereen, saataisiin matalaa korttelimaista aluetta, johon saisi viihtyisiä kahviloita, ravintoloita ja muuta sellaista, jota ihmiset aidosti kaipaavat. Uskon, että rakastamani Keilalahden siluetti voisi silti näyttää hyvältä.

14.11.2016 Kaupunginvaltuusto

- Ämmässuon veneiden talvisäilytyspaikan hyväksyminen

Kävin omalta osaltani puhumassa sen puolesta, että tämä kaava hyväksyttäisiin. Ei ole mitään syytä viivyttää sitä, sillä veneilijöiden kanssa on saatu aikaan kaupunkia ja veneilijöitä tyydyttävä kompromissi. Ämmässuolle on tarkoitus kuljettaa pieniä veneitä, kun taas isommat veneet saavat jäädä rannikon tuntumaan. Veneiden talvisäilytyspaikkoja tutkitaan myös Skatanniitylle ja Tiilitehtaan rantaan.

Joka tapauksessa Espoon rannikkoa on vapautettava hyvän ja viihtyisän kaupungin rakentamiselle. Siihen kuuluvat myös venelaiturit.

- Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa

Aihe on koskettava ja se kirvoitti paljon keskustelua. Nuorille ja opiskelijoille on saatava lisää edullisia asuntoja. Kävin omalta osaltani puhumassa siitä. Joissakin paikoissa Espoossa on rakennettava melko paljon asuntoja, sillä jo asuntojen tarjonnan lisääminen voi vaikuttaa alentavasti asuntojen hintoihin. Konttiasuminen ei ole hullumpi idea myöskään, ja niitä voisi sijoittaa tarkkaan valituille alueille. Kävin kerran tutustumassa asuinkonttiin Narinkkatorilla ja oli tosi ok!

14.09.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta

- Kivenlahden keskustan visio

Kivenlahden keskustan visio on tähän mennessä melko hyvä. Itse olen toitottanut monessa kokouksessa sitä, miten kaupunginosien täytyy saada omanlaisensa ilme. Kivenlahden keskustaan on onneksi suunnitteilla "käärmemäinen" asuinrakennus, joka tuo keskustaan aaltoilevaa karaktääriä. Suunniteltuihin torneihin voisi saada lisää persoonallisuutta. Peräänkuulutin Kivenlahteen, jälleen kerran, "amfimaisuutta", jota löytyy sieltä jo ennestään, joka on ainutlaatuista juuri Kivenlahdelle.

Visiosta löytyy puutteita: Länsiväylän pohjoispuolelle suunniteltu myös metron liityntäpysäköintiä palveleva pysäköintitalo täytyy siirtää lähemmäs Länsiväylää (=metroa). Tulevan pikaratikan pysäkki samoin, jotta vaihdot sujuvat nopeasti. Ehdotin, että pikaratikka voisi kulkea sillalla Länsiväylän yli.

22.08.2016 Kaupunginvaltuusto

-Espoon ilmasto-ohjelma

Yksi suurimmista aiheista käsittelyssä oli Espoon ilmasto-ohjelma. Puhuin pöntössä siitä kuinka ilmastoasiat pitää ottaa tosissaan. Vuodesta toiseen mittaamme yhä uusia lämpöennätyksiä, sama meno ei siis voi jatkua.

Valitettavasti kuitenkin jotkut kohdat ilmasto-ohjelmassa ovat hankalia toteutettavia. Pyöräilyn edistämiseen voidaan tietysti panostaa jossain määrin parantamalla niille tarkoitettuja väyliä ja liityntäpysäköintiä. Mutta Espoo ei kaupunkina muutu mihinkään. Täällä tulee jatkossakin olemaan pitkät välimatkat, Suomen sääolosuhteet ja vaihteleva topografia, jotka hankaloittavat pyöräilyä ja tekevät siitä myös ajoittain vaarallista.

Espoon liikenteen sujuvuutta ajatellen, enemmän realismia on sähköautoilun kehittämisessä, ja hiljattain myös Mercedez Benz ja Audi ovat ilmoittaneet panostavansa tosissaan uusien sähköautomallien kehittämiseen. Jossain vaiheessa hinnat tulevat alas.

17.08.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta

- Gräsantullin asemakaava:

Vaikka Gräsantullin kaava-alueelta on hieman alle 1 km lähimmälle metroasemalle, sinne on kaavailtu pysäköintinormi 0,5 autoa per asunto. Eli joka toiseen asuntoon yksi parkkipaikka. Taas kerran herää kysymys, minkälaista Espoota olemme rakentamassa!

Tein muutosesityksen, jossa normi olisi 0,9. Esitys kuitenkin jälleen kerran kaatui lautakunnassa enemmistönä olevien autoilun vastustajien toimesta. Kaikki muut jäsenet paitsi me kokoomuslaiset ja yksi perussuomalainen (Suvi Karhu) äänestivät muutosesitystä vastaan. Vastustamassa muutosesitystäni oli myös SDPläinen Jukka Lahti, jolla itsellään on 4 autoa!

13.06.2016 Kaupunginvaltuusto

- Raidejokeri:

Kävin pöntössä pitämässä pitkähkön puheen, jossa toin esiin ensimmmäiseksi sen, että Raidejokeri on tulevaisuuden hanke. Eiväthän asiat ole muuttumattomuuden tilassa vaan meidän - ja erityisesti poliitikkojen - täytyy ottaa tulevaisuus huomioon päätöksenteossa. Koko pk-seudulla on olemassa raidevisio, jossa sekä säteittäiset että poikittaiset raiteet kattavat tasaisesti pk-seutua. Raidejokerissa ollaan tekemässä sitä ensimmäistä poikittaista raidetta.

Olen ehdottomasti Raidejokerin kannalla, koska Espoon rakentuessa entistä tiiviimmäksi tietyillä keskusta-alueilla varsinkin, lisää liikennekapasiteettia täytyy olla. Muutoin olemme pullonkaulassa tulevina vuosina mm. Kehä I:n ruuhkien takia. Kumipyöräliikenteen ulkopuolella kulkevat raiteet tarjoavat tulevaisuudessa vaihtoehdon yhä useammille ainakin työmatkailuun.

Raidejokerin tulo merkitsee winwin-tilannetta, sillä autoilijat hyötyvät myös vapautuvasta tilasta Espoon tieverkostossa.

- Valtuustokysymys sisäilmaongelmaisista kouluista:

Kimmo Oilan tekemä valtuustokysymys puhututti paljon. Omalta osaltani toin esiin sen, että jos nykyiset prosessit eivät toimi, ne pitää muuttaa. Kustannusten säästäminen on parempi vaihtoehto kuin jatkuva ylenmääräinen verovarojen käyttö ja lisävelan otto. Siksi tyyppikouluja pitää rakentaa lisää ilman turhia krumeluureja ja lisäksi rakentamisen vastuu täytyy hahmottaa paremmin, jotta kunnollista jälkeä syntyy.

25.05. 2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta

Erityisen kiinnostava aihe kaupunkisuunnittelulautakunnassa oli Maarinsolmun risteysalue Tapiolassa. Tähän niinsanottuun porttiin Tapiolaan on kaavailtu useita asuintorneja. Tornit sekä Tapiolan että Otaniemen puolella loisivat ikäänkuin yhtenäisen kuvan risteysalueelle, johon tulisi lisäksi eritasoristeys liikennettä helpottamaan. Kokouksessa päätettiin palauttaa asia ja kehittää Maarinsolmua ns. teesien avulla, joihin aloitteestani lisättiin, että Tapiolan puolen HOAS:in tontilla rakennuskorkeutta vähennetään. Viereisen rivitaloyhtiön asukkaat olivat sitä toivoneet - syystä. Suunniteltu torni loi liian räikeän vastakohdan rivitaloille. Kävin itsekin siellä paikan päällä.

Niittykallion kaava oli käsittelyssä myös. Taas sain järkytyksekseni huomata, että katupysäköintiä ei "mahtunut" isolle kaava-alueelle, jonka lounaiskulma on Länsiväylän ja Kehä II:n kupeessa. Omassa taannoisessa valtuustoaloitteessani nimenomaan vaaditaan katupysäköinnin lisäämistä. Lisäksi kokonainen iso asuinalue on kauttaaltaan 0,5 pysäköintinormin aluetta, eli joka toisella asunnolla on pysäköintipaikka. Se metroasema on jälleen "autuaaksi tekevä" ja muka ratkaisee kaiken liikkumisen tarpeen!

13.04.-16.04.2016 Kaupunkisuunnittelun opintomatka Hollantiin ja Brysseliin

Hollannin kaupunkisuunnittelussa on yleisemminkin käytössä rakennusmääräykset, jotka määrittävät rakennusten väritystä ja pintamateriaaleja. Tästä voisimme ottaa oppia Espoossakin, jos haluamme luoda persoonallisia kaupunginosia. Rakentajat eivät sitä tee puolestamme, he ajattelevat vain omien asuntojensa myyntiä! Tämä laajempi näkökulma olisi meidän poliitikkojen tehtävä.

Asuntorakennukset ovat kuitenkin Hollannissa persoonallisia, moninaisine muotoineen. Luovuutta saa käyttää, mutta kokonaiskuvasta tulee silti harmooninen.

Meiltä on jo pitkään lähes puuttunut korttelirakentaminen Espoossa, ja vierailu Hollantiin sai ajattelemaan positiivisesti sen inhimillisen mittakaavan tuomasta edusta. Jos toisissaan on kiinni rakennuksia, joissa on harmoonisia muotoja ja värityksiä, voi kokonaisuudesta tulla erittäin miellyttävä. Näitä kortteleita voisi olla paikka paikoin Espoossa.


02.03.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta

Meillä oli käsittelyssä tulevien Finnoon ja Matinkylän metroasemien välisellä alueella sijaitseva Tiistilä II-kaava. Alue Matinkylän kokonaisuudessa herättää kysymyksiä sopivuudellaan siihen, ja se palautettiin vielä valmisteluun. Matinkylän kokonaisuutta kerroskorkeuksineen tarkastellaan vielä.

Toinen asia oli pysäköinti normi, 0,5 paikkaa/asunto. Aloitteestani tehtiin äänestys, jotta alueelle saataisiin 0,8 paikkaa/asunto. 4 meidän kokoomusryhmästä+yksi persu äänesti 0,8: n puolesta, loput (vihreät, SDP, RKP, keskusta) sitä vastaan. HÄVISIMME! Tiistilä II on lähimmillään 650m metrokeskuksesta ja pisimmillään 850m. Ei siis aivan lähellä, ja jälleen kerran, ei sillä metrolla pääse joka suuntaan!!

Samanlainen äänestys ja täsmälleeen sama lopputulos tuli Westendin liikekeskustan asuntojen kohdalla. Halusin normin 0,5 muutettavaksi 1:een. Westend varsinkin on huonojen joukkoliikenneyhteyksien varrella ja luulisi, että siellä olisi auto useammassa kuin joka toisessa asunnossa!

15.12.2015 Helsingin Sanomien haastattelu

Hesari haastatteli minua Espoon autopaikkatilanteesta otsikolla "Valtuutettu vaatii autoja Espoon katukuvaan". "Kaupunginvaltuutettu Ulla Palomäki (kok) vaatii jo auton palauttamista takaisin katukuvaan. Palomäen kesällä tekemässä aloitteessa vaaditaan muun muassa katujen leventämistä, jotta saadaan lisää paikkoja katujen varsille. Lisäksi Palomäki toivoo, että Espoo luopuisi aluepysäköinnistä kokonaan. Palomäen mukaan asialle on jo kokoomuksen valtuustoryhmän tuki. yms."

12.10.2015 Valtuusto

Tuuliniityn kaavan kohdalla tein toivomusesityksen, että Tuuliniityn rivitalojen kohdalla autopaikkamäärä lisätään yhdestä kahteen asuntoa kohden. Toivomus hyväksyttiin äänin 42-31, ja uutisoitiin Länsiväylässä. Taas meni puolusteluksi pysäköintipaikoista!

10.06.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta:

oli todella pitkä lista ja kokous venyi klo 21 saakka.

Useassa kohdassa otin esille pysäköinnin varmistamisen.

Kaitaan metrokeskuksen kohdalla päätimme säästää Hannusjärven ympäristöä, mistä asukkaat kiittelivät.

Finnoon kaava oli hyvä jättää pöydälle, sillä näin tärkeä alue vaatii paljon selvittämistä. Esimerkiksi veneiden säilytykseen liittyvät asiat pitäisi olla kokonaisuudessaan selvillä ennen Finnoon kaavan eteenpäinviemistä. Itseäni askarruttaa tässä jälleen -pysäköinti. Meidän pitäisi tietää tarkemmin kenelle ja kuinka vetovoimaiseksi Finnoota rakennetaan. Ehkä kaikki eivät saavu sinne metrolla!!

08.06.2015 Kaupunginvaltuusto:

- Olin hyväksymässä Steniuksenkummun kaavaa. On aivan kohtuullista, että lähellä tulevaa metroasemaa hieman tiivistetään. Meidän täytyy pysyä tavoitteissa, joihin on sitouduttu metropäätöksen myötä.

- Tein valtuustoaloitteen kadunvarsipysäköinnin lisäämiseksi Espoossa. Sain siihen huomattavan määrän allekirjoituksia!

Kesäkuu2015

Olen saanut vihdoin uudet kotisivut, joita voin itse päivittää!