Espoon kasvun täytyy olla hallittua

Länsiväylä

Espoon voimakas kasvu jatkuu ja väkiluku on nyt lähes 300 000. Espoo kehittyi monikeskuksiseksi, rakentamisen ollessa hajautettua ja melko villiä vuosikymmenten aikana.

Mutta miten kasvua voi saada aikaan hallitusti?

Espoosta on kehkeytynyt paikka, jonne muutetaan useimmiten luonnonläheisen ympäristön takia. Idylliset pientaloalueet ja pienimuotoinen rakentaminen ovat olleet Espoon valtteja. Näitä pientaloalueita on siksi syytä vaalia, muuten Espoosta katoaa jotain olennaista. Suurin osa pientaloalueista täytyy säilyttää sellaisina, ilman, että nurkan takana näkyy korkeita kerrostaloja. Asumisen viihtyvyys liittyy myös koko ympäristöön ja sen henkeen. Näitä arvoja vaalivat ihmiset muuttavat Espoosta naapurikuntiin, jos niitä tuhotaan. Pientaloja löytyy aina, jos ei Espoosta, niin jostain muualta.

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava muotoutui onneksi loppujen lopuksi sellaiseksi, että pientaloille löytyy tilaa.

Tänä päivänä on järjetöntä perustella ilmastosyillä sitä, että pientaloja ei pitäisi rakentaa. Kaikki tietävät, että autoilu sähköistyy ja autoja voidaan ladata hiilineutraalilla sähköllä. Julkinen liikenne ei muutenkaan pysty kattamaan kaikkia liikkumistarpeita, ei edes tiiviisti rakennetuilla alueilla, joissa on hyvät julkisen liikenteen yhteydet.

Koska Espoo on sitoutunut kaupunkina kasvamaan, jo kaupunkien välisten MAL-sitoumusten myötä, täytyy kasvukeskuksiakin olla. Niitä löytyy ja on kaavailtu lähinnä raiteiden varrelle Espoon kehityskäytävissä. Muuallekin niitä täytyy kaavailla, jotta alueen palveluja saadaan paremmiksi. Tärkeää on kuitenkin rakentaa huolella kasvukeskukset, sillä niissäkin halutaan viihtyä.

Hyvin rakennetuilla kerrostaloalueilla on myös paljon kysyntää. Tätä silmällä pitäen on erittäin tärkeää, minkälaisiksi loistavien julkisten liikenneyhteyksien varrella oleva Pohjois-Leppävaara ja Kera muotoutuvat.