Oikeaa kaupunkisuunnittelua Espooseen01.02.2008 Oikeaa kaupunkisuunnittelua Espooseen (2/2008 Uusi Espoo) Espoo on mahdollisuuksia täynnä, sillä satumme asumaan kaupungissa, jota oikeastaan vasta nyt on alettu kunnolla rakentamaan. Meidän on pidettävä huolta siitä, että teemme Espoosta ja kaikista sen keskuksista sellaisia, että ne vastaavat asukkaiden ja liike-elämän tarpeita. Monikeskuksisen Espoon merkittävimmät keskukset ovat Tapiola, Leppävaara ja Espoon keskus, ja niissä löytyy paljon puutteita, jos mittapuuksi otetaan se, miltä kaupunkikeskus voisi parhaimmillaan näyttää ja edustaa asukkaille. Aikoinaan puutarhakaupungiksi rakennettu Tapiola on valitettavan rapistunut ja Leppävaaran keskus rakennettu täysin liike-elämän ehdoilla melko kylmäkiskoiseksi. Sellon ylätasanteelle ei tulla ainakaan viihtymään. Tällä hetkellä suurin haaste on Espoon keskus, josta voitaisiin saada, jos niin haluttaisiin, esimerkillisen näyttävä, esteettinen ja ihmisläheinen keskusta-alue Espooseen. Sellainen kaupunkikeskus, jossa olisi nykyistä lämminhenkisempi virastokeskus kaupungintaloineen, sopivasti yhteen sulautettuna liike-elämää ja ihmisiä kuhisevan kaupunkikeskustan kanssa. Kaikki tämä voisi nivoutua sopivasti Espoonjoen ja historiallisen Vanhan kirkon kanssa yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi, jonne halutaan tulla muualtakin tutustumaan ja ostoksille. On syytä epäillä, että Espoon keskuksen kehittämistä ei ole otettu tosissaan mahdollisuutena, vaikka arkkitehtikilpailu järjestettiinkin. On vaarana, että arkkitehtikilpailuun osallistuvat arkkitehdit eivät työstä kunnollisia, monipuolisia ja aikaa vieviä suunnitelmia, sillä eiväthän he ole varmoja voitostaan. Miksi he uhraisivat johonkin epävarmaan paljon energiaa? Espoon keskus pitäisi suunnitella perusteellisesti, eri osapuolten intressit huomioiden. Yhdysvaltain osavaltiossa Virginiassa sijaitseva Hampton on oiva esimerkki kaupunkisuunnittelusta. Yli 300 ihmistä osallistui siellä laajan kaupunkikeskuksen suunnitteluun. Suunnittelua johtava, lukuisia palkintoja saanut yritys 'Urban Design Associates', ilmoittaa tehtäväkseen osallistavan prosessin, jossa asukkaat, ekonomistit, insinöörit, arkkitehdit, kehittäjät, poliitikot, virkamiehet ja rakentajat toimivat yhdessä. Myös Quebecissä Espoota muistuttavan Gatineaun kaupungin strategisen kehittämisen suunnitteluprosessiin osallistuivat eri sidosryhmät asukkaineen useaan otteeseen, jopa päiväkausia kestävissä seminaareissa. Asukkaita pitäisi kuulla siinä, mikä heidän mielestään tekee viihtyisäksi kaupunkikeskustan, arkkitehdeillä kun on todettu olevan puutteita siinä, miten he hahmottavat alueen viihtyisyyttä. On arkkitehtien suunnittelemia toreja, joissa ihmiset eivät viihdy. Viihtyisyys voi merkitä myös kodikasta, perinteistä, koristeellista ja, ennen kaikkea, kestävää arkkitehtuuria, ei pelkästään lasitorneja. |
Ulla Palomäki
Kaupunginvaltuutettu
Espoo