Kaupungintalon arvokkuus on kyseenalainen25.02.2007 Kaupungintalon arvokkuus on kyseenalainen (25.2.2007 Länsiväylä) Pekka Holopainen (SD) esitti Puheenvuoro-palstalla (7.2.) ajatuksiaan Espoon keskustasta ja sen ilmeen kohentamisesta. Hän arvosteli näkemystä, jonka mukaan kaupungintalo pitäisi purkaa ja sen tilalle rakentaa uusi uljas kaupungintalo. On kuitenkin totta, että meillä on uusi uljas kaupunki, jonka vaurastuminen on edennyt hurjaa vauhtia. On totta, että Espoo on kasvanut joskus niin kovaa vauhtia, että rakennuksia on myös pystytetty hätäisesti. Ja sekin on totta, että rakentamisen laatuun ei ole kiinnitetty tarvittavaa huomiota. Nykyinen kaupungintalo näyttää juuri sellaiselta hätäisesti kokoon kyhätyltä ikävännäköiseltä tiilimonumentilta siihen aikaa vallalla olleen "ei minkään näköisen" rakentamislinjauksen suuntaisesti. Kyhättyä vaikutelmaa vahvistaa se, että kaupungintalon ulkokuori on näin nopeasti rapautumassa, katto vuotaa, jne. Mikähän kaupungintalon saama kansainvälinen kiitos on sitten mahtanut olla? Riittäähän siihen tietenkin, että joku ulkomaalainen delegaatio on kohteliaisuussyistä kehunut sitä. Suomessa ei aina ymmärretä, että ulkomaalaiset usein kehuvat vain kohteliaisuudesta. Mitä muuta kuin kehuja on voinut joku delegaatio antaa, jos sille esitellään upouutta kaupungintaloa. Tuskin suomalaisetkaan menisivät tahallaan ulkomailla haukkumaan näkemäänsä vaikka millaisia hirvityksiä näkisivät. Helsingin puolella on tuhottu oikeasti kauniita rakennuksia, sellaisia, jotka ovat olleet hyvin rakennettuja ja jotka olisivat säilyneet kauniina vuosikymmenien saatossa. Jos sellaisia virheitä on aiemmin tehty, ei se tarkoita sitä, että kaikkea pitäisi säilyttää pelkästä säilyttämisen vimmasta. Espoon kaupungintalo ei valitettavasti edusta tuota rakentamisen jaloa parhaimmistoa, eikä sitä pidä säilyttää ainoastaan sen takia, että se kuvastaa oman aikansa huonoa ja tyylitöntä rakentamista! Vaikka kaipaammekin kiinnittymistä maamme nuoreen historiaan, ei meidän pidä kiinnittyä sen virheisiin, ei varsinkaan silloin kun kaupungintalo on kyseessä. Kaupungintalo pitäisi nimenomaan rakentaa parhaan laadun ja ajattoman tyylitajun innoittamana, sellaiseksi, että se herättää kunnioitusta jo ensi silmayksellä. Kaupungintalon pitäisi jotenkin symboloida espoolaista ylevää henkeä ja yrittäjyyttä ja samalla sen avarakatseisuutta muuhun maailmaan nähden. Nykyinen synkkä tiilikompleksi ei näitä vaikutelmia anna, se kuvastaa pikemminkin sulkeutunutta valtaa ja salamyhkäistä "breshneviläisyyttä", jota ei meillä Espoossa tietääkseni vaalita vaan asiat pyritään saamaan avoimiksi. Holopaisen mukaan vanhasta uutta on haasteellisempi tehtävä kuin uuden rakentaminen. Jospa asia käännettäisiin niin, että tehtäisiin uusvanha uusi kaupungintalo. Esimerkiksi Pietarissa rakennetaan joskus nykyisin vanhaa arkkitehtuurityyliä käyttäen. Kuitenkin vain arkkitehtien mielikuvituksen ja ylevien aatteiden pitäisi olla rajana uuden kaupungintalon suunnittelussa, uusvanhaa tyyliä poissulkematta. Jos Espoon keskuksessa kerran sijaitsevat kaupungin tärkeimmät organisaatiot, pitäisi sen näyttää arvoiseltaan. Siellä on muutakin purkamisen arvoista. Uutta tehdessä rakentamisen laatuun pitäisi kiinnittää erityistä huomiota, niin ajan saatossa rakennukset pysyvät pystyssä ilman suuria kustannuksia. Kuten maisemakokonaisuuksia, ympäristön estetiikkaa ei pidä syrjäyttää pelkän tehokkuus- ja käytännönajattelun tieltä. Ympäristön visuaalinen harmonia vaikuttaa mieleemme ja ehkä mielenterveyteemmekin. Rakennusten muoto ja värit ovat osa sitä ja on olemassa selvää yksimielisyyttä joidenkin rakennustyylien kaudeudesta. Vai onko monikaan ehtinyt haukkua esimerkiksi vanhan Eiran rakennuksia rumiksi? Katsokaamme ulkomailla sijaitsevia kaupungintaloja. Ihan itkettää Espoon kaupungintalo niiden jopa vuosisatoja pystyssä pysyneiden luomusten rinnalla. Mikä tahansa kaupunki mieleen tuleekin, kaikissa kaupungintaloissa on ansaitsemaansa arvokkuutta monimuotoisine arkkitehtuureineen. Näkee, että ne kaupungintalot on tehty vaivalla ja rakkaudella, viimeiseen koristeluun saakka. |
Ulla Palomäki
Kaupunginvaltuutettu
Espoo